Lähi-idän demokraattiset muutokset alkavat Syyrian kurdialueelta

Syyrian kansanousu alkoi tammikuussa 2011. Silloin Syyrialaiset mielenosoittajat vaativat al-Assadin eroa ja sitä, että maahan perustetaan demokraattinen hallitus. Tärkeimpänä tavoitteena lienee ollut vapaa ja tasa-arvoinen kohtelu eri etnisille ja uskonnollisille ryhmille, joita Syyriassa on runsaasti.

Mainittakoon, että hallitija al-Assad edustaa itse maan vähemmistöä. Hän on etnisyydeltään arabi, kuten valtaosa muistakin syyrialaisista, mutta uskonnoltaan alaviitti eli shiia-haaran edustaja. Syyrian kansalaisista noin 85-90 % on kuitenkin sunnimuslimeita.

Asiat eivät kuitenkaan ole edenneet Syyriassa opposition toivomaan suuntaan, eikä al-Assadia olla saatu pois vallasta. Demokratian ja vapauden sijaan verinen ja pitkittinyt taistelu on syössyt Syyrian erittäin hankalaan tilanteeseen, josta toipuminen jo pelkästään taloudellisestikin näyttää erittäin kivikkoiselta.

Yksi syy Syyrian sisällissodan pitkittymiseen on, että alusta asti kansainväliset tahot ovat sotkeutuneet konfliktiin ja rahoittaneet sen eri tahoja. Esimerkiksi Iran ja Venäjä tukevat al-Assadia. Länsivallat sen sijaan ryhtyivät tukemaan oppositiota, jonka alussa ajateltiin ajavan demokraattisia arvoja. Konfliktin jatkuessa oppositio on kuitenkin osoittaunut vähintään yhtä pahaksi – ellei jopa pahemmaksi – kuin al-Assadin hallinto. Oppositio ei missään vaiheessa ollut yhtenäinen, vaan on koostunut useasta erilaisesta ryhmästä. Osa näistä ryhmistä oli tai on edelleen aidosti demokratian asialla. Vahvimmaksi ryhmäksi on kuitenkin muodostunut “Syyrian islamilainen oppositio”, Turkin tukema varsin epädemokraattinen ryhmä, joka loppujen lopuksi näytti omat kasvonsa ja muuttui Isisiksi.

Vaikka al-Assadin hallintoa on laajalti kritisoitu sen diktaattorimaisista piirteistä, Syyria näyttä kierineen ojasta allikkoon. Isis on kaiken inhimmillisyyden ja sivistyken vihollinen, jonka päämääränä näyttää olevan maksimaalinen tuho.

Kurdien itsehallintoalue ratkaisumalliksi?

Tällä hetkellä Syyriassa ääri-islamilainen Isis on ainoa vahva al-Assadin vastustaja. Poikkeuksen muodostaa Pohjois-Syyriaa asuttavat kurdit. He tällä hetkellä hallitsevat asuttamiaan alueita ja puolustavat alueita sekä islamisteja että al-Assadin joukkoja vastaan.

Syyrian kurdit muodostavat merkittävän etnisen vähemmistön Syyriassa. Kurdit eivät siis ole arabeja, vaan kyseessä on eri kansa jolla on oma kielensä ja kulttuurinsa. Syyriassa kurdeja on noin kolme miljoonaa ja he muodostavat yli kymmenen prosenttia Syyrian väestöstä. He asuttavat pääosin Syyrian koillisosaa, lähellä Turkin kurdialueen rajaa.

Syyrian sisällissodan alusta asti uskonnollisesti erittäin maltilliset kurdit muodostivat omat taistelurivinsä, eivätkä yhdistyneet maan shiiojen (al-Assadin tukijat) tai sunnien (oppositio) kanssa. Näin kurdit saivat muodostettua oman itsehallintoalueensa.

Kaiken kaaoksen keskellä kurdien muodostama itsehallintoalue antaa toivoa siitä, että Syyriaan on mahdollista saadaan kestävä rauha, jos tämä demokraattisia periaatteita edistävä hallintomalli otettaisiin käyttöön laajemmin.

Kurdien itsehallintoalueella pyritään noudattamaan tasa-arvoisia periaatteita, jossa kaikilla on yhtäläiset oikeudet sukupuoleen, etnisyyteen tai uskontoon katsomatta. Lainsäädäntö on sekulaari. Naisten osuus kaikissa organisaatiossa, armeijaa myöten, on melkein 50 prosenttia. Vaikka alue on pääsääntöisesti kurdien asuttama, on siellä myös eri uskonnollisia ja etnisiä vähemmistöjä kuten kristittyjä, jezidistejä, assyyrialaisia, armenialaisia ja arabeja. Heille on pyritty takaamaan yhtäläiset oikeudet esimerkiksi niin, että kaikki saavat opiskella omalla äidinkielellään ja harjoittaa omaa uskontoaan vapaasti.

Demokraattinen kurdialue Syyriassa ei kuitenkaan miellytä kaikkia. Sitä ovat nousseet vastustamaan esimerkiksi Turkki ja Iran.

Naiset taistelevat Isisiä vastaan

Siitä asti kun kurdit perustivat itsehallintoalueensa vuonna 2011, ovat eri islamistiset ryhmät hyökkäneet näille kurdien hallitsemille alueille. Yhtenä pahimmista hyökkäyksistä voidaan pitää muutama kuukausi sitten tapahtunutta Isisin hyökkäystä Kobanen kaupunkiin Pohjois-Syyriassa.

Kurdien onnistui vapauttamaan kaupunki islamistien käsistä lähes mahdottomilta vaikuttavista lähtökohdista käsin. Sittemmin kaupunki on noussut tasa-arvon symboliksi Lähi-idässä, sillä voittoon johdattivat kurdien pelottomat naistaistelijat. He tarttuivat aseisiin puolustaakseen omaa kaupunkiaan ja pitääkseen islamistit loitolla. Tälläkin hetkellä kurdit, naistaisteljoiden johdolla, poistavat Isisin taisteljoita Kobanea ympäröivistä kylistä nopealla tahdilla. Länsi, erityisesti Yhdysvallat ja Ranska, ovat tukeneet ilmaiskuin kurdeja taistelussa islamisteja vastaan.

Mielestäni olisi hyvä, jos Syyrian kurdialueen itsehallintomalli leviää paisti Syyriassa, myös laajemmin Lähi-Idässä. Vaikka mikään hallitusmuoto ei ole ongelmaton, uskon että kyseinen malli on merkittävä askel parempaan suuntaan mitä esimerkiksi sukupuolten ja etnisyyksien väliseen tasa-arvoon tulee.

Syyrian kurdialueella naisilla on tärkeä rooli lainsäädännössä ja muissa tärkeissä asemissa, puolustusta myöten. Kurdinaisten aktivismi ja saavutetut edistysaskeleet ovat todella tärkeitä. Niistä kajastaa valoa Lähi-idän pimeään yöhön, missä viime aikoina tuntuu että demokrattiset elementit ovat vain menneet monta askel taaksepäin, kuten esimerkiksi Turkissa. Vielä tärkempää on se, että uskonnolla ei ole sijaa Syyrian kurdialueen lainsäädännössä eikä sellaisilla siviilielämän osa-alueilla kuten naimisiinmenossa, erossa ja huoltajuusasioissa. Tämä on harvinaissa Lähi-idässä.

Syyrian kurdinaiset ovat osaltaan olleet luomassa kulttuurista ja poliittista renesanssia omalla alueellaan.

Syyrian kurdialueen hallintomallin noudattaminen laajemminkin mahdollistaisi eri etnisten ryhmien elämisen sovussa rinnakkain. Esimerkisi voisi olla hyvä perustaa Syyriassa ja Irakissa sunneille, alaviiteille, druuseille sekä kristityille omat kantonit tai itsehallintoalueet, sen sijaan että valtaa pitää jonkun tietyn etnisen ja uskonnollisen ryhmän edustaja.

Lopuksi vielä kuva Syyrian kurdialueen naisjohtajista Pariisin Elysée-palatissa presidentti François Hollanden virallisella vastaanotolla 10.2.2015. (Lähde: Kurdish Daily News, kurdishdailynews.org)

Hollande-meeting-PYD-620x264

Alan Salehzadeh

Kirjoitus on alunperin julkaistu 14.02.2015. Iltalehden blogissa.

Advertisements
Standard

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s