Kissa-hiiri-leikin jatko-osa: USA:n joukot jälleen Irakissa

Vuoteen 2003 asti Irakia hallitsi diktaattori Saddam Hussein, joka oli etnisyydeltään arabi ja uskonnoltaan sunni. Hän siis edusti vähemmistöä, joka muodostaa noin 20 % maan kokonaisväestöstä. Saddamin aikana kaikki valta oli keskittynyt Irakin sunneille, kun taas toisaalta maan shiiamuslimit ja kurdit olivat sorrettuja ja heidän oikeuksiaan loukattiin.

Hallituskautensa aikana Saddam hyökkäsi Iraniin ja Kuwaitiin, tappoi satoja tuhansia Irakin shiioja ja kurdeja, sekä käytti kemiallisia aseita kurdeja vastaan. Näissä kaikissa hänen aloittamissaan sodissa kuoli yli miljoona ihmistä molemmin puolin, ja alueen maiden talouselämä romahti. Samalla syntyi kostokierre, joka asettautui eri etnisyyksien ja uskontokuntien välille.

Ei saisi unohtaa, että Saddam Hussein oli kuitenkin länsimaiden sekä idän suurvaltojen epävirallinen liittolainen vuosikausia.

Lännen rooli Irakin konfliktissa

Kuten tiedetään, vuonna 2003 kansainvälisen koalitio USA:n johdolla vapautti/valloitti Irakin ja syrjäytti Saddam Husseinin. Myös tässä sodassa kuoli tuhansia ihmisiä, talous romahti ja maa repesi uudestaan.

USA ja läntinen koalitio jäivät Irakiin johtamaan maan kehitystä Saddamin kaatamisen jälkeen vuonna 2011. Kun USA:n joukot sitten poistuivat, Irakin sisäiset ongelmat kasvoivat vähintään entisiin mittasuhteisiinsa.

Kansainvälien koalition myötä maahan saatiin jonkinlainen hallituksellinen tasapaino. Shiiat, jotka muodostavat noin 65 % maan väestöstä, pääsivät valtaan. Irakin shiioja tukee aktiivisesti Iran, maailman ainoa virallisesti shiiavaltio. Vähemmistöt saivat myös suhteellista valtaa, eli kurdit pääsivät hallitsemaan omia alueitaan Pohjois-Irakissa ja sunnit omia alueitaan.

Tasapaino oli merkittävä askel parempaan suuntaan, vaikka tietenkin ristiriitoja jäi kytemään. Vaikka kurdien hallinnoima alue on nyt muuta Irakia rauhallisempi ja ”demokraattisempi”, on alueen hallitseva Barzanin perhe saanut osakseen runsaasti kritiikkiä eikä heitä voida pitää suosittuina. Heitä on erityisesti kritisoitu ilmeisestä halustaan lunastaa haltuunsa kurdialueen varoja ja nostaa perheen nuoremmat jäsenet ”kruununperillisiksi”.

Vähemmistösunnit, jotka olivat hallinneet vuosikausia Irakin yksin, eivät ole hyväksyneet uutta vallanjakoa. Tällä kertaa ylin valta on shiia-enemmistöllä, joka siksi on pystynyt hallitsemaan sunnivähemmistöä.

Sunnien tyytymättömyys shiiojen harjoittama politiikka kohtaan on synnyttänyt lukuisia verisiä yhteydenottoja. Näissä konflikteissa kurdit eivät ole tukeneet kumpaakaan osapuolta.

Sunnien epätyytyväisyys, USA poissaolo sekä kurdien ja arabien kiista rikkaasta öljyalueesta Kirkukista ovat kaikki osaltaan suistaneet Irakin epäonnistuneeksi valtioksi, failed state.

ISIS valtasi Irakin silmänräpäyksessä

ISIS hyödynsi Irakin sekasortoista valtatyhjiötä. Salamannopeasti, vuonna 2014, ISIS kykeni valloittamaan kolmasosan Irakista eli melkein kaikki arabisunnien alueet. ISIS sai näin haltuunsa kaikki lännen, erityisesti USAn, Irakille antamat huippumodernit aseet ja he käyttävät näitä sodassa kansalaisia vastaan.

Melkein suurin osa Irakin sunneista, sekä jotkut ulkopuoliset sunnimaat, ovat tukeneet ISISiä. ISIS taistelee aktiivisesti erityisesti shiioja ja kurdeja vastaan, jotka maan sunniarabit luokittelevat vihollisiksi.

ISIS on nyt siis vajaa vuoden hallinnut sunnialueita Irakissa. Aluksi sunnit ajattelivat, että ISIS auttaisi heitä takaisin vallankahvaan kiinni. Nyt sunnit ovat kuitenkin saaneet ISISIstä tarpeekseen ja pettyneet, sillä ISIS ei ole toteuttanut sunnien unelmaa vaan on päin vastoin rajoittanut heidän oikeuksiaan ja aiheuttanut entistä tulehtuneemmat suhteet ulkovaltoihin.

Mikä ratkaisu?

Nyt ISISin poistaminen Irakista vaatii paljon aikaa ja työtä, siitä huolimatta että he ovat menettäneet sunnien tuen. Kansainvälinen koalitio, Iranin avulla, taistelee tälläkin hetkellä ISISiä vastaan. ISISin eliminoiminen on kuitenkin vaikeaa, koska on mahdollista että ISISläiset vaihtavat nimeään ja piileksivät sunnien keskuudessa, kuten ennenkin ovat tehneet, kunnes saavat uuden mahdollisuuden kaapata vallan.

Kuitenkin ISISin toiminta on ajanut maan siihen pisteeseen, että USA katsoi parhaaksi tuoda joukkonsa takaisin Irakin maaperälle taistelemaan Irakin armeijan riveissä ISISiä vastaan.

Nyt polttava kysymys onkin, millä tavalla keskinäiset viholliset Iran ja USA jakavat perintönsä (eli Irakin) keskenään sen jälkeen kun ISIS on saatu tuhottua. Tekevätkö he yhteistyötä perustaakseen maahan yhteisen, demokraattisen hallituksen? Vai lähtevätkö USAn joukot äkisti maasta, jättäen taakseen tyhjiön jonka uusi ääri-islamistinen terroristijärjestö pääsee täyttämään? USA joutuisi palaamaan taas takaisin joukkoineen, ja kissa-hiiri-show jatkuisi kenties loputtomiin. Tai muuttuuko Irak kokonaan Iranin alaiseksi, kuten nyt?

Mielestäni paras vaihtoehto on, että Irak jakautuisi pysyvästi kolmeksi valtioksi tai hallintoalueeksi, jossa shiioilla, sunneilla ja kurdeilla on omansa. Jos kansainvälinen yhteisö hyväksyisi tämän, olisi se hyvä ratkaisu.

Kirjoitus on alunperin julkaistu 26.02.2015. Iltalehden blogissa.

Advertisements
Standard

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s