Turkissa pian vaalit – Otetaanko askel EU-jäsenyyden suuntaan?

Turkki on jo vuosikymmeniä halunnut liittyä EU:n jäseneksi. Vaikka EU hyväksyi Turkin jäsenehdokkaaksi jo vuonna 1999, tähän asti se ei ole edennyt jäseneksi koska monen EU-maan mukaan Turkki ei täytä jäsenyyden kriteerejä. Suurimmat epäkohdat liittyvät talouteen, sanan- ja lehdistönvapauteen sekä vähemmistöryhmien ihmisoikeuksiin.

Ei ole liioiteltua todeta, että Turkki islamisoituu kovaa vauhtia nykyisen presidentin, AKP-puoluetta edustavan Erdoganin johdolla. Tästä ilmiöstä kirjoitin tarkemmin kirjoituksessa Demokraattinen vai teokraattinen Turkki?”. Lisäksi maata hiertää sodankäynti itsenäisyyttä ja parempia kansalaisoikeuksia vaativien kurditaistelijoiden kanssa. Ratkaisematta on edelleen konfliktit armenialaisten kansanmurhasta, Kyproksen valloituksesta, sekä kansainvälisen yhteisön väitteistä siitä, että Turkki tukee ääri-islamilaisia terroristiryhmittymiä kuten ISISiä. Nämä kaikki seikat ovat hiljalleen kuljettaneet Turkkia yhä etäämmälle sen pitkäaikaisesta tavoitteesta päästä EU:n jäseneksi.

Kesäkuun alussa Turkissa pidetään eduskuntavaalit. Ne ovat kohtalokkaat, koska niiden tulos piirtää merkittävällä tavalla Turkin tulevaisuuden suuntauksia. Ajautuuko maa Iranin tavoin yhä syvemmälle tiukkaan islamin tulkintaan? Tekeekö maan erittäin vahva armeija jälleen vallankaappauksen, kuten 80-luvulla? Vai otetaanko sittenkin harppaus kohti demokratiaa ja yhtäläisiä kansalaisoikeuksia?

Vain yksi tie voi kuljettaa maata kohti sen tavoittelemaa EU-jäsenyyttä.

Neljä pääpuoluetta kilpailee vallasta

Turkissa on äänikynnys, jonka mukaan puolue voi saada ehdokkaitaan eduskuntaan vain jos se saa vähintään 10 % kaikista äänistä.

Tällä hetkellä eduskunnassa istuu kolmen puolueen jäseniä. Lisäksi on sitoutumattomia kansanedustajia, joista moni on sitoutumattomia kurdiedustajia.

Kesäkuun vaaleissa kilpailee nämä kolme nykyistä hallituspuoluetta, mutta uutta demokraattista tuulahdusta vaalirintamalle tuo kurdien muodostama uusi HDP-puolue.

Kesäkuun vaaleissa eri puolueilla on selvät pesäerot ja ohjelmat.

AKP (Oikeus ja kehitys -puolue) on Turkin nykyisen presidentin Erdoganin puolue. Se on ollut johtava puolue vuodesta 2002, ja sillä on nykyisessä eduskunnassa 312 edustajaa 535 paikasta. AKP aloitti taipaleensa maltillisia islamilaisia arvoja ajavana, mutta on vuosi vuodelta saanut yhä fundamentalistisempia piirteitä. Tästä toimii hyvänä esimerkkinä Erdoganin julkiset lausunnot siitä, kuinka paras paikka naiselle on olla kotona.

Erdogan toimi 12 vuotta Turkin pääministerinä ennen hänen valintaansa presidentiksi Turkin historian ensimmäisissä suorissa presidentinvaaleissa elokuussa 2014. AKP:n aikana Turkin talous on kasvanut kolminkertaiseksi, mutta toisaalta puolue ajaa yhä konservatiivisempia arvoja. Mikäli AKP voittaa ylivoimaisesti kesäkuun vaalit, saattaa maa suistua asemaan jossa Erdoganilla on yksinoikeudellinen päätäntävalta kaikissa poliittisissa asioissa. Tämä tietenkin olisi äärimmäisen huono sekä maan EU-jäsenyyden että demokratian kannalta.

CHP (Tasavaltainen kansanpuolue), on oikeistososiaalidemokraattinen oppositiopuolue, jolla on nyt 125 edustajaa. Se ajaa Turkin nykyisen valtiomuodon perustajan Atatürkin arvoja, jossa korostuu etnisten turkkilaisten oikeudet suhteessa muihin vähemmistöihin. Puolue ei suhtaudu myönteisesti esimerkiksi kurdien kanssa käytäviin neuvotteluihin, vaan vaatii että kaikki vähemmistöt noudattavat Yksi Yhtenäinen Turkki –ideologiaa, johon kuuluu esimerkiksi se että vähemmistöjen edustajat eivät saa käyttää omaa äidinkieltään missään virallisissa konteksteissa.

Kansallismielinen toimintapuolue MHP on puolueista huomattavasti nationalistisin. Sillä on nyt 52 edustajaa. Puolue ei hyväksy etnisiä vähemmistöjä ja on esiintynyt julkisuudessa monin rasistisin kommentein.

Kaikkien näiden kolmen pääpuolueen äänimäärät tulevat todennäköisesti ylittämään 10 % rajan ja he tulevat saamaan eduskuntapaikkoja itselleen. Mikään näistä puolueista ei kuitenkaan politiikallaan edistäisi Turkin halua liittyä EU:hun. Kysymys kuuluukin, miten kiinnostava uusi tulokas tulee pärjäämään.

Kurditaustainen HDP pyrkii nyt kaikin tavoin laajentamaan kannattajakuntaansa ja on lähtenyt ajamaan paitsi kurdien, myös kaikkien muiden vähemmistöjen sekä erityisesti naisten etuja. Näin se toivoo saavansa ääniä myös muilta kuin kurdeilta ja pääsevänsä ylittämään 10 % kynnyksen. HDP on alusta alkaen esiintynyt ”tasa-arvoisena puolueena”, mikä näkyy myös ehdokasasettelussa – puolueen listoilla on eniten naisehdokkaita.

Nyt moni asia riippuu siitä, saako HDP riittävästi ääniä eduskuntapaikkoihin.

Jos ei, kurdit eivät saa omaa puolue-edustusta eduskuntaan. Tämä saattaa pahentaa Turkin veristä sisällissotaa kurdi-vapaustaistelijoiden kanssa. Suistuuko maa Syyrian kaltaiseen sisällissotaan? Ottaen huomioon, että kurdit muodostavat noin 25 % maan väestöstä, ja aseelliset yhteydenotot ovat lähimuistissa, se saattaa hyvinkin olla edessä jos HDP jää ilman paikkoja.

Jos sen sijaan HDP pääsee valtaan ja se lisäksi kykenee lupaamiinsa rakenteellisiin uudistuksiin, on mahdollista että Turkin töyssyinen tie EU-jäseneksi tasoittuisi.

Turkki on maa, jossa on suuria, rakenteellisia sisäisiä ongelmia. Moni elää sorrettuna ja ahdingossa, ja vankilat täyttyvät opposition jäsenistä, toimittajista ja muista mielipidevangeista. Oli maan EU-jäsenyydestä mitä mieltä tahansa, on hyvä kannustaa, tai tarpeen tullen painostaa, maata kohti demokraattisia uudistuksia.

Alan Salehzadeh

PS. Turkin sisäisistä ongelmista voi lukea laajemmin täältä >> TURKEY’S CURRENT CHALLENGES IN THE AFTERMATH OF THE ARAB SPRING

Kirjoitus on alunperin julkaistu 12.05.2015. Iltalehden blogissa.

Advertisements
Standard

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s