Turkki uhkaa Syyrian kurdien autonomista aluetta

Muutama päivä sitten Syyrian kurdit onnistuivat vapauttamaan USAn johtaman kansainvälisen koalition avulla lähellä Turkin rajaa sijaitsevan syyrialaisen Tell-Abyadin (Gire Sipi) kaupungin, joka oli Isisin viimeinen tukikohta raja-alueella. Kyseistä rajaa ja kaupunkia käyttivät mm. Euroopasta ja muista maista tulevat kansainväliset jihadistit, jotka halusivat mennä Syyriaan tai Irakiin sotimaan.

Nyt Tell-Abyadin rajakaupunki on kuitenkin Syyrian kurdien hallinnassa, eikä Turkki ole tilanteeseen tyytyväinen.

Turkki tukee Syyrian islamisteja 

Syyrian rajanaapuri Turkki ei hyväksy Syyrian kurdien perustamaa autonomista aluetta. Turkki on Syyrian islamilaisen opposition vahvin tukija. Oppositioryhmien sekä Vapaan Syyrian armeijan tukikohdat sijaitsevat Turkissa. Vuodesta 2011 Turkki on painostanut Syyrian oppositiota, jotta he tekisivät yhteistyötä Turkin kanssa Syyrian kurdien hallintoaluetta vastaan.

Tällä hetkellä tilanne on se, että kurdit ja Vapaan Syyrian armeija tekevät jonkin verran yhteistyötä Assadin hallitusta vastaan, taannoisista keskenäisistä konflikteista huolimatta. Kurdit myös taistelevat Isisiä vastaan ja ovat onnistunet vapauttaman melkein kaikki kurdialueet heidän hallinnastaan.

Turkki oli tyytyväinen kun vuodesta 2013-2015 Isis hallitsi Syyriassa heidän vastaisella rajallaan, mutta suhtautuu penseästi sekulaarien kurdien hallintoon.

Turkki ei lämpene kurdien itsehallintoalueelle

Kaikille osapuolille paras vaihtoehto olisi, että Turkki hyväksyisi Syyrian kurdeille oman itsehallintoalueen samalla tavalla kun on hyväksynyt Irakin kurdien Kurdistanin federaation Pohjois-Irakissa. Tällä hetkellä Turkin ja Pohjois-Irakin eli Kurdistanin autonomisen alueen välillä on hyvää poliittista ja kaupallista yhteistyötä, joka on ollut Turkille erityisesti hyödyllistä. Turkki on kuitenkin perinteisesti aina suhtautunut kielteisesti itsenäisiin kurdialueisiin. Irakin tapauksessa alueen itsehallinto oli de facto ja Turkin oli pakko taipua. Kesäkuussa Turkin eduskuntavaaleissa kurdien oma, demokratiaa ajava HDP puolue oli selkeä suosikki maan kurdialueilla, joissa se keräsi miltei 90 % äänistä. Tämä osoittaa, kuinka maan kurdit ovat etääntyneet hallitsijapuolue AKP:sta, jota presidentti Erdogankin edustaa. HDP myös tukee Syyrian kurdeja, sen takia ei ole mitään syytä että Turkin viranomaiset eivät hyväksyisi Syyrian kurdialueen itsehallintoa.

Syyrian ja Turkin suhteet kiristyneet

Syyrian ja Turkin väliset suhteet ovat perinteisesti olleet ongelmalliset. Rajakiista, uskontokiistat, vesialueiden omistukset ja vedenjakokiista, Syyrian Neuvostoliiton liittolaisuus, Turkin NATO-jäsenyys ja kurdikysymys ovat esim. merkittäviä ongelmia, jotka ovat vaikuttaneet negatiivisesti Syyrian ja Turkin välisiin suhteisiin.

Syyrian arabikevään jälkeen vuonna 2011 Turkki ryhtyi tukemaan Syyrian oppositiota al- Assadin hallitusta vastaan. Tämän myötä suhteet kiristyivät jälleen.

Arabikevät toi mukaan rakenteellisia muutoksia Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maihin sekä Turkin ja Syyrian välisille suhteille. Turkin ja Syyrian väliset suhteet huonontuivat Syyrian sisällissodan alkamisesta lähtien vuonna 2011. Alussa Turkin viranomaiset vaativat Bashar al-Assadia luopumaan sotatoimista ja aloittamaan poliittiset uudistukset Syyriassa. Turkin uudistusvaatimukset eivät toteutuneet. Päivä päivältä al-Assadin hallinnon ja opposition yhteenotot kiihtyivät. Turkki ryhtyi aktiivisesti tukemaan kaikin voimin Syyrian islamilaista oppositiota al-Assadia vastaan.

Turkki väittää, että se tukee oppositioita diktaattoreja vastaan humaaneista syistä. Turkilla on kuitenkin omia vahvoja intressejä opposition tukemiseen; se haluaa esimerkiksi estää kurdien itsehallintoalueen muodostumisen, toivoo sunni-islamin leviävän alueella, haluaa levittää ottomani-imperiumin aikaista valtaansa sekä pitää kiinni omista talousintresseistään.

Tällä hetkellä kansainvälinen koalitio USA:n johdolla tukee kurdeja Isisiä vastaan, mikä ei miellytä Turkkia. Turkki suhtautuu Isisiin eri lailla kuin muu läntinen maailma, jonka mielestä järjestö on terroristinen. Turkki sen sijaan esittää, että kurdit ovat oikeat terroristit ja että Isis taistelee kansalaisten oikeuksien puolesta.

Näkökulmaeroista aiheutuu paljon kitkaa ja hankaluuksia paitsi alueella, myös kansainvälisesti. Erityisen ongelmallista tämä on siksi, että Turkki on Nato-jäsen. Se myös havittelee EU-jäsenyyttä. En kuitenkaan usko että lähentyminen lännen kanssa on mahdollista, ennen kuin Turkki muuttaa suhtautumistaan kurdeihin, maan suurimpaan etniseen vähemmistöön. Kurdit eivät Turkin vihollisia, vaan heidän tavoitteenaan on saada omat kansalaisoikeutensa samalle tasolle etnisten turkkien kanssa. Rauha alueella on mahdollista vasta silloin, kun kaikki hyväksyvät toistensa perusoikeudet eivätkä tallo niitä vastaan.

Alan Salehzadeh

Aiheesta lisää: Syyrian sisällissota: syitä ja taustatekijöitä.

Hawar news Agency.

Kirjoitus on alunperin julkaistu 18.06.2015. Iltalehden blogissa.

Advertisements
Standard

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s