Jännittävät ajat käsillä – Uusi Lähi-itä muodostumassa

Lähi-itä on alueena mielenkiintoinen, sillä sen rajat piirtyvät jatkuvasti uudestaan. Aluetta asuu paljon muinaisiin sivilisaatioihin lukeutuvia kansoja, jotka ovat pysyneet alueillaan tuhansia vuosia. Migraatio ja sodat sekä lännen piirtämät, toisen maailmansodan jälkeiset rajat ovat kuitenkin aiheuttaneet sen, että monet etnisyydet asuvat sekaisin samassa valtiossa. Viimeaikaiset kuohunnat saavat minut uskomaan, että lähiaikoina tapahtuu jälleen uusia valtiotasoisia muutoksia.

Irak ja Syyria jakautuvat

On mahdollista, että tulevaisuudessa Irak jakautuu kolmeen osaan. Irakin shiia-uskontoa edustavat arabit, jotka muodostavat noin 60 % enemmistön maan nykyisistä asukkaista, voisivat muodostaa oman alueensa. Vilkas Basra-satama sekä valtavat öljykentät sijaitsevat shiia-arabien alueilla, joten taloudellisesti alue pärjäisi hyvin. Sen sijaan he noudattavat tyypillisesti tiukempaa islamin tulkintaa ja tuskin olisivat kiinnostuneita demokraattisen hallintomallin levittämisestä. Hallintomallia saatettaisiin sen sijaan katsoa vaikkapa Iranista, jonka kanssa Irakin shiia-arabit ylläpitävät läheisiä suhteita.

Myös Irakin pohjoinen puoli eli Kurdistan on helppo kuvitella itsenäiseksi – alueella on ollut itsehallinto vuodesta 1991. Myös kurdien alueella sijaitsee paljon öljykenttiä. Alue on vauras ja hedelmällinen. Uskonnollisesti erittäin maltilliset kurdit ovat ylläpitäneet erinomaisia suhteita lännen kanssa jo useamman vuosikymmenen. Myös esimerkiksi USA ja Israel ovat ilmoittaneet tunnustavansa Kurdistanin valtion mikäli se itsenäistyy. Alueelle todennäköisesti asettuisi kutakuinkin länsimaista tasoa vastaava demokraattinen järjestelmä.

Sitten on vielä sunni-arabien asuttamat osat Irakissa. Ne ovat suistuneet pitkälti terroristijärjestö Isisin käsiin. Stabilisoiduttuaan hieman alueen on mahdollista yhdistyä Syyrian sunnialueen kanssa ja muodostaa sunni-johtoinen valtio. Irakin ja Syyrian arabisuunneilla ei ole juurikaan eroavaisuuksia kielen, kulttuurin tai uskonnollisuuden asteen välillä. Islamin tiukalla tulkinnalla ja sharia-lain noudattamisella on näiden sunnien parissa verrattain suuri kannatus. Heillä on huonot suhteet Irakin kahteen muuhun väestöryhmään, kurdeihin ja shiioihin sekä länteen. Suhtautuminen Israelin olemassaoloon on jyrkän kielteinen ja heidän tiedetään ylläpitävän läheisiä suhteita Hamas:in kanssa. Alue on rutiköyhää ja pysyy suurella todennäköisyydellä Jemenin kaltaisena konfliktien pesänä tulevaisuudessakin.

Syyria on väestöltään kirjavaa

Irakin tavoin myös Syyria on toisistaan merkittävästi poikkeavien väestöryhmien asuttama. Yllämainittujen, islamilaisten sunnien lisäksi maassa asuu alaviitteja. He ovat arabeja, joiden uskonto on alavismi, shiia-islamin läheinen uskonhaara. He elävät pääsääntöisesti Välimeren rannikolla. Alaviittien oman alueen pääkaupunkina voisi toimia esimerkiksi Damaskos. Rannikkoalue on pieni ja vauras kuin Israel, joten se saattaisi hyvinkin menestyä. Alaviitit ovat maltillisia uskonnon tulkinnassaan ja alue todennäköisesti demokratisoituisi mallikkaasti.

Syyriassa elää runsaasti kurdeja. He ovat käyttäneet maan sisäisiä levottomuuksia hyväkseen perustaakseen oman itsehallintoalueensa, joka nyt kattaa melkein koko Turkin ja Syyrian välisen raja-alueen. Alue on rikas ja demokraattinen, erityisesti tasa-arvoasiat on otettu hyvin huomioon. Jos kurdit pystyvät vapauttamaan Isisin valloittamaan alueita itselleen takaisin on mahdollista, että heidän alueensa yltää Irakin kurdialueelle asti ja alueet pääsevät yhtenäistymään. Alue on öljyrikas ja kurdit tunnetusti suhtautuvat erittäin myönteisesti yhteistyöhön lännen kanssa. Öljyputket Irakin kurdialueelta, Syyrian kurdialueen kautta Välimerelle ja sen kautta Eurooppaan olisi mahdollista. Reitti olisi lyhyt joten rakentaminenkaan ei tulisi kalliiksi. Lännen lisäksi myös Venäjä ja Kiina hyväksyisivät kurdien oman tasavallan.

Myös Turkissa asuu 20 miljoonaa kurdia, jotka hiljattain vielä saivat 80 edustajaa parlamenttiin. Kurdit ovat pitkälti valtaapitävissä asemissa niillä alueilla, joissa Turkissa ovat enemmistönä. Tällä hetkellä Turkilla on kireät välit Syyrian kurdeihin, eikä maa esimerkiksi tunnusta Syyrian kurdien itsehallintoaluetta. Tilanne saattaa kuitenkin hiljalleen muuttua.

Mitä muutoksista seuraisi?

Uudet alueet supistaisivat Iranin valtaa alueella ja vähentäisi siten levottomuuksia Libanonissa ja muualla. Jos merkittävät vähemmistöt saavat itse päättää alueensa asioista, toisi se uudenlaista tasapainoa koko Lähi-itään. Pakolaisten määrä Eurooppaan vähenisi merkittävästi ja jatkuva Israelin päällä vellova uhka hellittäisi. Uudenlainen Lähi-itä loisi otolliset suhteen lännen väliseen kauppaan. Tämä win-win-malli saattaa toteutua hyvinkin pian.

Alan Salehzadeh

Kirjoitus on alunperin julkaistu 03.07.2015. Iltalehden blogissa.

Advertisements
Standard

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s