Turkin vaaleissa teokratia voitti demokratian

AKP:n vaalivoitto Turkissa oli ennakoitavissa, mutta harmillinen.

Viime viikonlopun uusintavaaleissa AKP sai 317 paikkaa 550 paikasta. Uusintavaalit järjestettiin, koska viime kesän varsinaisissa vaaleissa AKP koki suuren tappion, eikä pystynytkään perustamaan hallitusta yksin. Se ei myöskään halunnut koalitiohallitusta.

AKP:n johtaja, Turikin nykyinen presidentti Erdogan totesi jo heti kesän vaalien jälkeen että ”AKP:n on voitava perustaa hallitus yksin, muuten maahan koittaa kaaos”. Merkit viittaavat siihen, että AKP-puolue on myös itse ruvennut toteuttamaan tätä slogania aiheuttamalla tarkoituksenhakuisesti epävakautta alueelle.

Useat oppositiopuolueet ovat julistaneet vaalit vilpillisiksi ja väittäneet mm., että Erdogan on käyttänyt valtion varoja saadakseen lisää ääniä omalle puolueelleen. Niin tai näin, vaalien alla suuressa osassa Turkissa vallitsi todellinen pelon ilmapiiri, kun AKP-puolue aloitti uudestaan sodan kurdikapinallisia vastaan ja rikkoi näin yli kaksi vuotta kestäneen tulitauon. Kurdimielisen HDP-puolueen kannattajat ovat raportoineet tunteneensa itsensä uhatuiksi, kun armeija kontrolloi laajoja alueita ja kontrolloi kaikkea, kuten ulkona liikkumista. Pelko saattaa olla syy siihen, että HDP-puolueen äänisaalis laski parilla prosentilla. Se sai silti hallituspaikkaan vaaditut yli 10 % äänistä.

Pelkoa on muutenkin lietsottu Turkissa viranomaisten toimesta vangitsemalla satoja toimittajia, sulkemalla useita tv-kanavia ja käyttämällä maan turvallisuusjoukkoja kansalaisia vastaan.

AKP:n taival vuonna 2002 alkoi maltillisen islamin kannattamisella. Se puri sekulaariksi ”pakotettuihin” turkkilaisiin. Päästyään valtaan AKP on kuitenkin jatkuvasti tiukentanut islamilaista linjaansa, ja nyt osa asiantuntijoista pelkää maan luisuvan islamilaiseksi diktatuuriksi.

Uusintavaaleissa AKP siis selvisi voittajana. Toiseksi eniten ääniä keräsi CHP eli Ataturkin perustama puolue, joka ollut suosittu aina Turkin perustamisesta lähtien 1920-luvulta. Heidän kannatuslukunsa pysyi kutakuinkin samana kesäkuun vaaleihin verrattuna.

Ääri-nationalistinen MHP puolue sen sijaan menetti noin 40 kansanedustajaa ja oli uusintavaalien suurin häviäjä. Kesäkuun vaaleissa he saivat 40 paikkaa. MHP on nyt Turkin neljänneksi suurin puolue.

AKP pääsee perustamaan hallituksen yksin. Puolue voi joko jatkaa tähän asti kulkemaansa tietä, jossa presidentille säädetään jatkuvasti lisää valtaa, vähemmistöjen oikeuksia loukataan järjestelmällisesti, ja hyökätään oppositiopuolueita, tiedotusvälineitä ja demokratiaa puolustavia tahoja vastaan. AKP voisi myös toimia toisin. Halutessaan se voisi vapauttaa Turkin lukuisat poliittiset vangit, aloittaa rauhanneuvottelut kurdikapinallisten PKK-liittouman kanssa, tehdä yhteistyötä oppositiopuolueiden kanssa, kitkeä korruptiota, olla sekaantumatta naapurimaiden sisäpolitiikkaan ja tehdä yhteistyötä EU:n kanssa esimerkisksi pakolaisasiassa.

Turkkihan vaati EU:lta viisumivapautta vastineeksi siitä, että on ottanut toista miljoonaa pakolaista Syyriasta. Luku tuntuu suurelta, samaan aikaan on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että EU:ssa asuu arviolta 4 miljoonaa pakolaista Turkista. Turkilla ei siksi ole perusteita laiminlyödä rajavalvontaansa, kuten se on tehnyt kesän aikana.

Saa nähdä, ajaako AKP Turkkia kohti tiukempaa teokraattista suuntaa, kohti Saudi-Arabian tai Iranin kaltaisia diktatuureja, vai kääntääkö valtapuolue kelkkaansa ja lähtee kehittämään demokratiaa, ottaen samalla askeleita EU-jäsenyyden suuntaan.

Kirjoitus on alunperin julkaistu 02.11.2015 Iltalehden blogissa.  

Alan Salehzadeh

Advertisements
Standard

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s