Tuleeko Iranista seuraava lännen suosikki?

Iranin Islamilainen tasavalta perustettiin vuonna 1979 vallankumouksen kautta. Sen perustamisesta tähän päivään saakka suurin osa Iranin kansasta on joutunut elämään poliittisessa ja taloudellisessa ahdingossa. Vapauden ja tasa-arvon sijaan vallankumous suisti Iranin totalitääriseen ja keskiaikaiseen islamilaiseen järjestelmään, joka on tuonut mukanaan pelkkiä kriisejä, köyhyyttä, epätasa-arvoa ja massamuuttoa pois maasta.

Heinäkuussa Iran allekirjoitti merkittävän ydinsopimuksen, joka voi vapauttaa maan sille asetetuista kansainvälisistä pakotteista, mikäli valtio noudattaa tarkoin sille asetettuja ehtoja. Sopimuksen mukaan kansainväliset tarkkailijat pääsevät liikkumaan kaikissa uraanin rikastamiseen ja energian tuotantoon liittyvissä laitoksissa. Tavoitteena on estää se, että maa voisi rakentaa itselleen ydinaseen. Sopimuksen alkuvaiheessa Gulf-maat ja Israel olivat sitä vastaan, mutta viime aikoina hekin ovat olleet tyytyväisiä sopimuksen sisältöön.

Khamenei hyväksyy ydinsopimuksen

Iranissa ylin johtaja ja hänen läheiset instituutit, sotilaalliset ja taloudelliset organisaatiot päättävät maan sisäistä ja ulkoista suhteista. Iranin presidentti ja hallitus ovat valtion ylijohtajan, uskonnollisen Khamenein sätkynukkeja. He eivät pysty kritisoimaan tai kumoamaan ylimmän johtajan toimia, vaikka mediassa yritetään tuoda esille maan ”uudistusmielinen” presidentti. Todellisuudessa Rouhanilla on valtaa vain niin kauan, kun hän toteuttaa Khamenein tahtoa.

Ydinsopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Iranin johtaja Khamenei on esiintynyt julkisuudessa mukamas ”tyytymättömänä” Iranin ja kuuden ydinasevallan väliseen sopimukseen. Oikeasti hän on kuitenkin antanut sopimukselle siunauksensa ja iranilaisneuvottelijoille tukensa.

Khamenein lähestymistapa on taktinen, koska yhteistyö USA:n eli heidän mukaan ”suursaatanan” kanssa on islamilaistasavallan periaatteiden vastainen. Samalla taktiikalla hän tukahduttaa kansalaisten kritiikin. Hän ei voisi esiintyä julkisuudessa ydinsovun puolesta, koska muuten kansa suuttuisi entisestään: jos hän kerran on valmis tekemään myönnytyksiä lännelle, miksi kansa on kärsinyt kaikki nämä vuodet pakotteiden alla? Khamenei sen vuoksi esiintyy ydinsopimusta kohtaan kriittisenä, mikä on teeskentelyä.

Nyt kun ydinaseesta langetettujen pakotteiden purkaminen näyttää mahdolliselta, on Iran herättänyt runsaasti kiinnostusta kansainvälisen elinkeinoelämän piirissä. Pian Iranin talous saattaa nousta hyvinkin voimakkaasti, mikä puolestaan voi heijastua kaasun ja öljyn hintojen laskuna.

Jos taas maan talous kehittyy tarpeeksi, saattaa Iranista muodostua seuraava Saudi-Arabia; maa, jossa on diktaattorinen islamilaishallinto, mutta joka siitä huolimatta nauttii länsimaiden suosiosta. Kun taloussuhteet kukoistavat, silmät sulkeutuvat ihmisoikeusloukkauksille tai tasa-arvon toteutumiselle.

Samalla tavalla kun pakotteet eivät pystyneet pysäyttämään Iranin ydinteknologian kehittämistä, en uskoisi että ydinsopimuskaan estää Iranin pyrkimyksiä saada rakennettua oma ydinase salaisissa laitoksissaan. Iranilaisilla on käytännössä kaksi vaihtoehtoa, hyväksyä nykyinen hirmuhallinto joka on sortanut heitä jo 36 vuoden ajan; tai pyrkiä uuteen, tällä kertaa demokraattiseen vallankumoukseen, jolla islamistit saataisiin kammettua pois vallasta. Nykyistä järjestelmää kun on todella vaikea muuttaa tai uudistaa.

Kirjoitus on alunperin julkaistu 07.11.2015 Iltalehden blogissa.

Alan Salehzadeh

Advertisements
Standard

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s