Turkki provosoi Venäjää turvatakseen oman agendansa

Turkin ja Venäjän välillä on runsaasti erilaisia taloussopimuksia, varsinkin energiasektorilla. Venäjän Rusatom rakentaa Turkille ydinvoimalaa, ja Turkki on myös riippuvainen Venäjän kaasusta. Lisäksi turismi on merkittävä tulonlähde – vuosittain kolme miljoona venäläisiä turistia lomailee Turkissa. Maiden välillä on ollut viisumivapaus ja kauppaa on käyty vilkkaasti. Viimeistään nyt turkkilaisten ampuessa venäläisen sotakoneen alas Syyriassa hyvät suhteet ovat saaneet merkittävästi takapakkia.

Syyrian sodassa Turkki on toiminut sunni-maiden riveissä al-Assadia vastaan. Tämä siitä huolimatta, että Turkin intressit eivät usein kohdanneet muiden sunni-maiden intressien kanssa – lähinnä heitä yhdisti shiia-vastaisuus, eli taistelu al-Assadia vastaan. Turkin liittolaiset, erityisesti EU-maat, eivät ole olleet tyytyväisiä Turkin rooliin Syyriassa, joka monen mielestä vain pahentaa konfliktia ja vahvistaa sunni-terroristeja. Lisäksi EU on ollut tyytymätön Turkin rajavalvontaan, sillä sadat tuhannet turvapaikanhakijat kulkevat nimenomaan Turkin kautta.

Turkki provosoi Venäjää

Miksi Turkki pudotti venäläisen hävittäjän siitä huolimatta, että amerikkalaislähteiden mukaan se oli lentänyt Syyrian ilmatilassa? Turkki on puolustautunut sanomalla, että kyseinen kone loukkasi useita kertoja sen ilmatilaa. Vaikka näin olisi, maat ovat olleet hyvässä suhteessa keskenään ja pienet ilmatilaloukkaukset olisi hoidettavissa diplomaattisin keinoin. Sen sijaan taustalla taitaa hiertää se, että Venäjä ja Turkki tukevat vastakkaisia tahoja Syyriassa.

Turkki myös itse loukkaa muiden ilmatilaa tuon tuostakin. Esimerkiksi Irakin entinen pääministeri al-Maliki antoi lausunnon muutama päivä sitten, jossa hän muistutti että Turkki loukkaa Irakin ilmatilaa lähes päivittäin pommittamalla kurdikohteita Irakissa ja Syyriassa.

Ampumalla venäläiskoneen alas, Turkki lähetti voimakkaan signaalin. Se viestitti, ettei ole tyytyväinen Venäjän toimintaan Syyriassa. Venäjän toiminta haittaa Turkin perimmäistä toivetta.

Yhtenä osasyynä voi lisäksi olla Turkin tahto kiinnittää kansainvälinen huomio Syyriaan, pois päin sen omasta sotkuisesta ja verisestä sisäpolitiikasta. Turkin kurdialueilla on monissa paikoissa ulkonaliikkumiskielto ja sisällissodan tuntua, kun siviilejä ammutaan valtion joukkojen vastaisissa kahakoissa. Lauantaina 28.11. nähtiin jälleen yksi esimerkki Turkin vaaralliseksi vinksahtaneesta sisäpolitiikasta, kun kuuluisa kurdi lakimies ammuttiin kuoliaaksi salapoliisien toimesta. Sekä Yhdysvallat että EU ovat tuominneet surman voimakkaasti.

Turkin agenda Syyriassa

Turkki on alusta alkaen halunnut kaataa al-Assadin hallinnon ja perustaa tilalle muslimiveljeskunnan alaisen sunnihallinnon Syyriaan. Näin se saisi hyvän kontrollin naapurinsa sisäpolitiikkaan. Lisäksi Turkki haluaa heikentää kurdeja ja estää heidän itsehallintoalueen muodostumista Syyriassa, sillä se saattaisi vahvistaa Turkin puoleisia kurdeja. Kaikesta huolimatta kurdeilla on lännen voimakas tuki, sillä he ovat ainoa voima joka kykenee panemaan kampoihin sunni-islamisteille kuten Isisille. Tämä ei miellytä Turkkia. Maata ei myöskään miellytä se, että Venäjä pommittaa vastaavia sunni-islamisteja, kuten al-Nusran rintamaa Syyriassa.

Venäjä syyttää Turkkia terroristien tukemisesta. Onko väitteissä perää? Kyllä on.

Kansainväliset jihadistit menevät Syyriaan taistelemaan nimen omaan Turkin kautta. Turkki on myös antanut sotilaallista, taloudellista ja poliittista tukea radikaaleille sunni-islamisteille, jotka tämän tuen ansiosta hiljalleen kasvoi Isisiksi. Tästä julkisuuteen on kertonut esimerkiksi Wesley Clark, entinen Yhdysvaltain Euroopan joukkojen komentaja. Tosin myös länsimaat tukivat Syyrian sisällissodan alkumetreillä näitä samoja radikaaleja islamisteja, koska he edustivat oppositiota eikä siinä vaiheessa vielä ollut tiedossa, mikä heidän agendansa oli. Kun se paljastui, länsi lakkautti tukensa ja siirtyi tukemaan sodassa kurdeja. Turkki puolestaan jatkaa aktiivista tukeaan radikaaleille sunni-islamisteille.

Paitsi että jihadistit kulkevat Euroopasta ja muualta taistelemaan Syyriaan nimen omaan Turkin kautta, raja on auki myös Turkin ja islamistien väliselle salaiselle öljykaupalle. Sitä kautta Turkki myös kuljettaa aseita ja muuta avustusta taistelijoille Syyriaan. Ranskan presidentti Hollande on Pariisin terrori-iskujen jälkimainingeissa vaatinut Syyrian ja Turkin välisen rajan sulkemista. Myös Venäjä on vaatinut samaa. Turkin vastaus on odotetusti ollut kielteinen.

Terrorismin vastainen sota yhdistää suurvaltoja

Isisin vastaisessa sodassa Venäjän ja länsimaiden välillä ei ole ollut juuri mitään yhteistyötä. On kuitenkin mahdollista, että Parisiin terrori-iskujen jälkeen Venäjä, Ranska ja Yhdysvallat kokoavat yhteen kaikki Isisin vastaiset tahot perustaakseen yhteisen koalition.

Pidän erittäin epätodennäköisenä, että Turkki koskaan tulee ottamaan osaa kyseiseen koalitioon, sillä sen tavoitteet Syyriassa ovat selkeästi jotain muuta kuin Isisin kukistaminen.

Kirjoitus on alunperin julkaistu 29.11.2015 Iltalehden blogissa. 

Alan Salehzadeh

Advertisements
Standard

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s