Mitä tulee ottaa huomioon kun lähetetään sotilaita Irakiin?

Suomi on lähettänyt sotilaita kouluttamaan kurditaistelijoita Irakiin. Tavoitteena on vahvistaa kurdien sotilaallista osaamista, jotta ne kykenisivät paremmin taistelemaan Isisiä vastaan.

Jos Isis saadaan kukistettua ja alue vakautettua, on siitä hyötyä koko maailmalle, myös Suomelle. Tähän asti kurdit ovat olleet ainoa voima, joka on kyennyt panemaan kampoihin Isisille, ja siksi länsimaat, Suomi mukaan lukien, tukevat heitä aktiivisesti. Haluan kuitenkin nostaa esiin muutaman huomion, jotka on tiedostettava nyt kun tuetaan kurdeja.

Irakin kurdialue ei ole yhtenäinen, vaan se jakautuu kahden pääpuolueen vaikutuspiiriin. Nämä alueet ovat keskenään riidoissa, ja kummallakin on oma kehittymisstrategiansa ja ylläpitää omia ulkosuhteita. Suomalaissotilaiden päämaja sijaitse Erbilissa, jossa klaanipuolue Barzani hallitsee. Mikäli suomalaissotilaiden avunanto kohdistuu vain tietyn puolueen alueelle (kuten nyt), on mahdollista että Isisin sodan päätyttyä kurdit käyttävät suomalaisilta saamansa sotaosaamista toisiaan vastaan.

Kurdit ovat keskenään riitaisia

Irakin Kurdistan on ollut itsehallinto vuodesta 1991. Tällä hetkellä Irakin kurdialue ei ole yhtenäinen federaatio, vaan jakautuu Barzani-puolueen ja PUK-puolueen (Irakin entisen presidentti Talebanin puolue) vaikutuspiireihin. Molemmilla puolueilla on omia aseellisia ryhmiä, jotka ovat ottaneet yhteen keskenään.

Kurdifederaation parlamentti on käytännössä lakkautettu Barzani-puolueen voimankäytön seurauksena. Barzanin aseelliset ryhmät estivät parlamentin puhemiehen (joka kuuluu Goran-puolueeseen) palaamasta pääkaupunkiin ja työpaikalleen syyskuussa. Tämä oli tietenkin laitonta. Goran puoulue (Muutosliike) sai parlamentivaaleissa noin 25 prosentin kannatuksen keräten toiseksi eniten ääniä.

Kurdialueen tilanne on sekava taloudellisesti ja poliittisesti. Alue on hyvin korruptoitunut. Elinkenoelämä on pitkälti riippuvainen öljyn viennistä, joka on Barzani-puolueen hallinnassa. Kansalaiset elävät taloudellisissa ahdingossa. Barzani-puoluetta (KDP) hallitsee edelleen sen Barzani-niminen perustaja. Hän ei halua luopua vallasta, vaikka on ollut yli 10 vuotta samassa pestissä. Lain mukaan hänellä ei olisi ollut oikeutta jatkaa niin kauaa kurdialueen johtajana. Barzani johtaa puoluettaan klaanimiehen tavoin, antamalla kaikki tärkeät tehtävät omille sukulaisilleen. Nyt kurdialueen pääministeri, turvallisuusjoukkojen johtaja sekä talouden vastuuhenkilöt kuuluvat kaikki samaan perheeseen.

Barzani-puolue ajaa aktiivisesti omaa etuaan, muiden kurdien kustannuksella. Tämä aiheuttaa kitkaa. Puolue esimerkiksi sulki Turkin käskystä Irakin ja Syyrian vastaisen rajan Syyrian kurdeilta, jotka käytännössä jäivät mottiin Syyriaan.

Listasin alle joitakin seikkoja, joihin tulisi kiinnittää huomiota nyt kun suomalaiset tukevat kurdeja Isisin vastaisessa taistelussa:

Olisi hyvä harkita uudelleen, onko suomalaissotilaiden läsnäolo ylipäätään edelleen tarpeellista Pohjois-Irakissa vai ei. Jos on, eikö olisi parempi antaa neuvoja kaikille kurdialueen suurille puolueille tasapuolisesti, eikä vain barzanilaisille?

Myös kurdit jakautuvat shiia- ja sunni-leireihin, mikä näkyy myös heidän puoluejaottelussa. Nyt sekä shiia- että sunnimieliset kurdit taistelevat Isisiä vastaan. Siitä huolimatta on mahdollista, että tulevaisuudessa osapuolet riitautuvat taas tai jopa ajautuvat sotaan. Ovatko Suomen viranomaiset tietoisia siitä, että meidän sotilaat ovat tällä hetkellä ikään kuin automaattisesti sunnileirin puolella?

Jos on pakko lähettää sotilaita konfliktialueelle, olisi ehkä viisainta hoitaa koko asia salaisesti, jotta terroristeja ei houkutella kostotoimiin.

Sodat jatkuvat Lähi-Idässä ja Afrikassa erilaisissa muodostelmissa todennäköisesti vielä pitkään. Suurvallat ovat aina olleet omien etujen perässä, sen takia olisi harkittava uudestaan Suomen ulkopoliittisia linjauksia. Minusta Sveitsin kaltainen puolueettomuus on hyvä tapa toimia. Ainakaan Venäjän-pelon vuoksi ei ole tarpeen kallistua Yhdysvaltojen tai jonkun muun suurvallan puolelle.

Kirjoitus on alunperin julkaistu 11.12.2015  Iltalehden blogissa. 

Alan Salehzadeh

Advertisements
Standard

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s