EU:n edistettävä demokratiaa Turkissa tai varauduttava uuteen pakolaistulvaan

Turkista kantautuu päivä päivältä yhä huolestuttavampia uutisia. Erdoganin hallinto johtaa maata alati tiukkenevin ottein ja nojaa islamilaiseen propagandaan rajoittaakseen lehdistön- ja sananvapautta sekä vangitsemalla mielipidevankeja pienistäkin syistä. Suhteet kurdivähemmistöön ovat tulehtuneet pahasti ja myös länsimaissa ollaan huolestuneita kovenevista otteista.

Turkin kurdialueella valtiovallan edustajien ja paikallisen väestön elämä muistuttaa jo täysimittaista sisällissotaa. Armeija valvoo ja rajoittaa ulkona liikkumista, kymmeniä ihmisiä kuolee päivittäin yhteydenotoissa. Tästä ei Suomessa juuri uutisoida, koska kurdialueet eivät ole turistien suosiossa tai strategisesti tärkeitä. Kansainvälisiltä televisiokanavilta tilanteen eskaloitumista voi kuitenkin seurata päivä päivältä.

EU:n on suunnitelmissaan osattava varautua siihen, että Turkin sisäpoliittinen tilanne pahenee. Jos kurdialueen tilanne kärjistyy entisestään tai leviää muualle Turkkiin, voi tilanne tulevaisuudessa muistuttaa Syyrian sisällissotaa. Tätä tietenkään kukaan ei toivo, mutta se on yksi mahdollinen skenaario. Tällöin myös satoja tuhansia Turkin kurdeja saattaa vaeltaa Eurooppaan turvapaikan toivossa.

Nyt jo monet kurdipormestarit ovat julistaneet kaupunkinsa itsemääräämisalueiksi ja sanoneet etteivät enää hyväksy Turkin valtion instituutioita. Monissa kaupungeissa siviilit ovat kaivaneet esteitä estääkseen armeijan hyökkäykset.

Kurdeilla on hyvin selkeä vaatimus jota Turkki vastustaa. He haluavat itsehallintoalueen asuttamilleen alueille Turkissa, joissa asuu yhteensä 20 miljoonaa kurdia. Turkki vastustaa itsehallinnon perustamista kiivaasti ja haluaa pitää kiinni hallitsemistaan alueista. Täydelliseen kompromissiin tuskin koskaan syntyy, mutta tekemällä kurdeille tiettyjä myönnytyksiä pahimmalta voitaisiin välttyä. Myönnytykset voisivat koske esimerkiksi oikeutta asioida omalla äidinkielellä, oikeutta kurdinkielen opiskeluun ja oikeutta oman kulttuurin harjoittamiseen.

Jos kansainvälinen yhteisö ei tarjoudu toimimaan konfliktissa sovittelijana, on mahdollista että tilanne eskaloituu ja leviää kurdialueilta muualle Turkkiin.

Sen sijaan, että turkkilaisille kaavaillaan nyt Erdoganin hallinnon toivomaa viisumivapautta, olisi maan sisäiset ongelmat tuomittava selkeästi. EU:n ja YK:n on edistettävä kurdien ja Turkin viranomaisten välisiä rauhanneuvotteluja ja tuettava ihmisoikeuksien toteutumista, myös etnisten vähemmistöjen osalta. Toimimalla selkeästi ja koordinoidusti demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseksi Turkissa EU voi estää tilanteen eskaloitumisen. Kukaan tuskin haluaa Turkista uutta Syyriaa, konfliktin pesää joka synnyttää satoja tuhansia uusia pakolaisia. Turkissa asuu nyt oin 20 miljoonaa kurdia, joilla ei ole edes omaa pientä itsehallintoaluetta. Suomalaisilla oli laaja itsehallintoalue jo vuonna 1809. Se on hyvä pitää mielessä, kun jälleen astutaan kehityksessä yksi vuosi eteenpäin.

Kirjoitus on alunperin julkaistu 20.12.2015  Iltalehden blogissa. 

Alan Salehzadeh

Advertisements
Standard

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s