Suomen olisi hyvä edistää rauhanneuvotteluja Turkissa

Suomi tunnetaan maailmalla sitoutumattomana, rauhanomaisena, tasa-arvoisena ja demokraattisena hyvinvointivaltiona. Suomi tunnetaan myös siitä, että maassamme vähemmistöjen oikeudet huomioidaan. Suomi on hoitanut onnistuneesti monia rauhanneuvotteluja ja ollut mukana ratkomassa vaikeita kansainvälisiä konflikteja.

Nyt tälle osaamiselle olisi jälleen hyötyä. Suomella on kaikin puolin hyvät suhteet Turkkiin. Olisi hienoa, jos Suomi toimisi Turkin ja kurdien välisessä konfliktissa neuvottelijana. Välittäjänä voisi toimia yksi tai useampi valtion rahallisesti tukema instituutti.

Turkista kantautuu päivä päivältä yhä huolestuttavampia uutisia, kuten eilinen pommi-isku Istanbulissa, Turkin armeijan ja PKK:n välisen konflikti vuoristolla ja myös Turkin armeijan ja kurdinuorten jatkuvat yhteenotot kurdialueen kaupungeissa. Näissä kuolee päivittäin useita siviilejä. 

Kuten tiedetään, maan presidentin Erdoganin edustaman AKP-puolueen hallinto johtaa maata alati tiukkenevin ottein ja nojaa islamilaiseen propagandaan rajoittaakseen lehdistön- ja sananvapautta sekä vangitsemalla mielipidevankeja pienistäkin syistä. Suhteet kurdivähemmistöön ovat tulehtuneet erittäin pahasti.

Turkin Kurdistanissa valtiovallan edustajien ja paikallisen väestön elämä muistuttaa jo täysimittaista sisällissotaa. Armeija valvoo ja rajoittaa ulkona liikkumista. Esimerkiksi kurdien pääkaupungin Diyarbakirin vanhakaupunki (UNESCO:n suojelukohde) on ollut yli 45 päivä armeijan saarrossa. Saarron seurauksena on kuollut useita siviilejä ja monia historiallisia alueita tuhoutunut.

Turkin kurdit HDP-puolueensa kautta ovat julistaneet Kurdistanin itsemääräämisalueiksi ja sanoneet, etteivät enää hyväksy Turkin valtion instituutioita. Kurdeilla on hyvin selkeä vaatimus jota Turkki vastustaa. He haluavat itsehallintoalueen asuttamilleen alueille, joissa asuu yhteensä yli 15 miljoonaa kurdia. Turkki vastustaa tätä kiivaasti.

Euroopan unionin tuomioistuin on moittinut Turkin valtiovaltaa liian kovista otteista kurdeja vastaan ja vaatii ongelman ratkaisemista rauhanomaisin keinoin.

EU:n on suunnitelmissaan osattava varautua siihen, että Turkin sisäpoliittinen tilanne pahenee. Jos Kurdistanin tilanne kärjistyy entisestään tai leviää muualle Turkkiin, voi tilanne tulevaisuudessa muistuttaa Syyrian sisällissotaa. Tämä olisi pahin skenaario kaikkien kannalta.

Olisi hyvä, jos Suomi edistäisi kurdien ja Turkin viranomaisten välisiä rauhanneuvotteluja. Ainakin kurdit ovat useaan otteeseen osoittaneet halukkuuttaan istua yhteiseen, kansainvälisesti isännöityyn neuvottelupöytään. Myös Turkki hyötyisi tästä. Haluaahan maa EU-jäseneksi tulevaisuudessa, ja yksi kriteeri jäsenehdokkuuden edistämisessä on nimenomaan kurdikonfliktin hoito.

On hyvä muistaa, että Turkki on hyväksytty EU-jäsenehdokkaaksi Helsingin huippukokouksessa 1999. Jäsenyysneuvottelut alkoivat 2005, ja Suomi on aina suhtautunut myönteisesti Turkin jäsenyyspyrkimyksiin.

On aina kunnia-asia olla mukana rauhantyössä, ja siitä hyötyy myös paljon puhuttu maabrändi. Rauhalliset ja vakaat olot Turkissa myös vähentäisivät merkittävästi pakolaisten määrää.

Kirjoitus on alunperin julkaistu 13.01.2016  Iltalehden blogissa. 

Alan Salehzadeh

Advertisements
Standard

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s