Turvattomassa Suomessa kellään ei ole turvapaikkaa

Yhteiskuntamme klikkiytyy. Vastakkain ovat ne, jotka vihaavat ulkomaalaisia, ja toisaalta ne, jotka haluaisivat avata Suomen rajat lähestulkoon kaikille.Tämä on tietenkin seurausta turvapaikanhakijoiden tulvasta. Voi kuitenkin olla, että klikkiytymisen myötä Suomi voi parhaimmillaankin myöntää tulijoille vain turvattomuuspaikkoja. Näin tapahtuu, jos rasismi, rikokset ja negatiivisuus lisääntyvät entisestään.

Tärkeintä olisi harjoittaa

fiksua maahanmuuttopolitiikkaa: Sellaista, joka estää opportunistien tuloa Eurooppaan.Jos sodassa kärsiviä halutaan auttaa, kannattaa aloittaa niistä, joilla ei ole kymmentä tuhatta euroa takataskussaan salakuljettajille. Järkevää olisi myös tukea lähialueen maita, jotka majoittavat kymmeniä tuhansia sodan jaloista paenneita; sekä toisaalta painostaa rikkaita lähialueen arabimaita, jotka kieltäytyvät auttamasta. Joku voi kysyä, miksi suurin osa Eurooppaan tulleista pakolaisista tulee sodattomista ja vauraista maista kuten Pohjois-Irakista. Huonosta politiikasta voimme kuitenkin syyttää demokraattisessa maassa vain itseämme. Mehän olemme päättäjät valinneet.Hyvä puoli on se, että uudet vaalit ovat meille aina uusi mahdollisuus. Tähän monet poliitikot ovat heränneet, ja näin sekä maahanmuuttoa vastustavat että sitä puolustavat tahot voimistavat vastakkainasettelua entisestään ääniryöpyn toivossa.

Mutta onko kumpikaan

taho oikeassa? Ulkomaalaisvihaajat uskovat, että maahanmuuttajat ovat kaiken pahan alku ja juuri, ja että he synnyttävät sekasortoa, väkivaltaa, terrorismia ja työttömyyttä. Syitä ulkomaalaisvihaan on monia. Osan viha pohjaa tietämättömyyteen, osan tieteellisyyteen. Jälkimmäinen osa hakee paljon tietoa mielipiteidensä tueksi.Tämänkaltaisia, rasistisesti ajattelevia ihmisiä löytynee kaikista yhteiskuntaluokista ja kaikkien puolueiden kannattajista. Ulkomaalaisia vihaavat ihmiset saattavat löytää kaikupohjaa ajatuksilleen fasismin tai uusnatsismin kaltaisesta liikehdinnästä. Erityisen vihattu tuntuu olevan islam.Mutta uskontoa ei näe passista. Ensinnäkin suurin osa turvapaikanhakijoista tai Lähi-idän asukkaista ylipäätään ei ole kovinkaan uskonnollisia.Meillä Suomessakin “kristityt” ovat vakaumukseltaan varsin sekalaista sakkia. Joku on aktiivinen lahkolainen, toisen uskonnollisuus rajoittuu Suvivirren veisaamiseen kerran kesässä.Miksi Lähi-idässä olisi toisin? Lisäksi myös siellä on pääuskonnon islamin rinnalla eri vähemmistöjen edustajia: kristittyjä, juutalaisia tai kommunisteja.Ulkoisesti on hyvin vaikea erottaa, mikä on henkilön vakaumus. Samasta maasta tulevat ihmiset edustavat eri kansoja, kieliryhmiä, kulttuureja ja uskontoja. He ovat erilaisia ihmisiä, samalla tavalla kuin suomalaiset.

Silti kaikkia ei ole

tarpeen ottaa avosylin vastaan. Maahanmuuttoon ylipositiivisesti suhtautuvat tahot toivovat, että tänne saa tulla asumaan kuka vain.Minustakin on hienoa auttaa varsinkin niitä, joilla on vaikeuksia. Enemmän saa kuitenkin aikaan sillä, että auttaa paikan päällä tai lähialueilla. Näin samalla rahalla voidaan auttaa kymmenenkertaisia määriä ihmisiä verrattuna siihen, paljonko täällä voi ottaa vastaan hyvinvointivaltion rakenteiden sortumatta. Moni käyttää maahanmuuttoa teemana, jolla voi saada yhteiskunnasta itselleen asemaa, taakseen kannattajia, tai vaikka ihan vain työpaikan. He ovat riippuvaisia maahanmuutosta, ja varmaan siksi puhuvat siitä korostetun positiivisesti.

Sekä ulkomaalaisten

vihaajat että maahanmuuttoa sokeasti tai tahallaan ihailevat ovat vaarallisia ryhmiä. He lisäävät käytöksellään klikkiytymistä ja negatiivisuutta. Turvattomassa Suomessa kellään ei ole turvapaikkaa. Nyt on kolme prioriteettia. Ensinnäkin kaikkien järjestöjen, puolueiden, viranomaisten ja yksittäisten ihmisten tulisi keskittyä siihen, kuinka asiat saadaan rauhoitettua lähtömaissa.Toisekseen tulee kitkeä salakuljettajien armoton ihmiskauppa, jonka olemme synnyttäneet ja jota tällä hetkellä aktiivisesti tuemme epäonnistuneella maahanmuuttopolitiikalla.Kolmannekseen täytyy huolehtia siitä, että ne, jotka tänne lopulta otetaan asumaan, saavat tasavertaisen mahdollisuuden onnistua yhteiskunnassa. Entä sitten me maahanmuuttajat? Mikä on meidän velvollisuutemme? Kukaan ei ole pakottanut meitä asettumaan Suomeen. Minusta jos olemme tänne muuttaneet, on velvollisuutemme arvostaa maan kulttuuria sekä sananvapauden ja tasa-arvon normeja.Emmehän halua, että Suomi muuttuu samankaltaiseksi kuin maa, josta lähdimme.

Kirjoitus on alunperin julkaistu 04.02.2016 Aamulehdessa.

Alan Salehzadeh

Advertisements
Standard

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s