Iran avautuu lännelle muttei omille kansalaisilleen

Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka on alueena mielenkiintoinen, sillä sen rajat piirtyvät jatkuvasti uudestaan. Tänä vuonna on kulunut 100 vuotta Sykes–Picot-sopimuksen allekirjoittamisesta, jolloin suurvallat muodostivat nykyisen Lähi-idän ensimmäisen maailmansodan aikana. Vuonna 2011 koitti alueella arabikevät, jonka jälkimainingeissa kuohuu edelleen Syyriassa, Irakissa ja muilla entisen Ottomaani-imperiumin alueilla.

On todennäköistä, että ennen pitkään arabikevät laajenee myös Iraniin. Siellä on haluttu vaihtaa islamistinen valtajärjestelmä jo pitkään, mutta toistaiseksi kaikki vastarintaliikehdintä on tukahdutettu väkivalloin.

Iranin kansasta noin 40% on etnisiä persialaisia. Loput 60% muodostuu azereista, kurdeista, arabeista, balutseista, loreista, assyyreista, armenialaisista ja turkmeeneista. Melkein kaikki Iranin etniset vähemmistöt asuvat omilla alueillaan ja monella on rajan toisella puolella eri valtion kansalaisina omaa etnistä kansaa. Esimerkiksi Iranin azerien naapurissa on Azerbaijan, Iranin kurdien naapurissa on Irakin Kurdistan, balutsien naapurissa on Pakistanin Balochistan ja arabien naapurimaissa on Persianlahden maat. Näillä alueilla kyseinen etninen ryhmä on vallassa ja heillä on huomattavasti paremmat olosuhteet kuin Iranissa.

Jo pitkään Iranin etniset vähemmistöt ovat yrittäneet kohentaa omia oikeuksiaan. Tälläkin hetkelläkin monet Iranin etniset ryhmät taistelevat valtiovaltaa vastaan aseellisesti. Yhtenä syynä aseellisten selkkauksien taustalla on, että Iranissa ei ole mitään laillista keinoa omien oikeuksien vaatimiselle tai nykyisen politiikan kritisoinnille. Etniset ryhmien vaatimukset vaihtelevat. Suurin osa haluaa perustaa itsehallintoalueen Iraniin, mutta osa haluaa itsenäistyä kokonaan. Iranin keskushallitus vastustaa kaikin voimin molempia vaatimuksia ja tukahduttaa raa’alla kädellä kaikenlaisen liikehdinnän.

Mikäli Iranin hallitsijat eivät halua että alue balkanisoituu, olisi heidän kuitenkin taattava etnisille vähemmistöille heidän vaatimat perusoikeudet liittyen esimerkiksi oman äidinkielen käyttöön ja kulttuurin harjoittamiseen. Ottaen huomioon, että monin paikoin naapurimaat ovat valmiit tukemaan oman etnisyyden olojen kohentamista Iranissa, olisi Iranin kannalta fiksuin tapa säilyttää nykyiset rajat tukea itsehallintoalueiden muodostamista.

Iranissa vähemmistöjen olot eivät ole kohentuneet

Iran on ollut viime aikoina melko positiivisessa julkisuudessa, kun taloudellinen yhteistyö lännen kanssa on tiivistynyt ydinohjelmaan liittyvien pakotteiden asteittaisen purkamisen myötä. On korostettava, että lännen suuntaan otetut askeleet eivät ole parantaneet etnisten vähemmistöjen asemaa millään lailla.

Viime kuussa Suomen eduskuntaryhmä vieraili Iranissa. Jotkut kansanedustat ovat esittäneet ihailevia kommentteja liittyen Iranin uudistusmielisyyteen ja antoivat ymmärtää, että Iranissa puhaltaa demokratian ja vapauden tuulet. Totuus on, että Iranissa ei toistaiseksi ole tapahtunut mitään muuta kuin että maa on parantanut suhteitaan lännen kanssa. Poliitikkojen tai liikemiesten henkilökohtaisten taloussuhteiden tai muiden intressien ei pitäisi vaikuttaa siihen, että he antavat ihailevia lausuntoja diktaattorisesta ja teokraattisesta järjestelmästä.

Iranin ulkoministeri vierailee yritysdelegaation kanssa Suomessa toukokuun lopulla. Olisi hyvä, jos taloudellisen yhteistyön lisäämisen lomassa Suomen viranomaiset ilmaisisivat myös huolensa maan etnisten vähemmistöjen ja muun ihmisoikeustilanteen suhteen.

Kirjoitus on alunperin julkaistu 14.05.2016  Iltalehden blogissa.

Alan Salehzadeh

Advertisements
Standard

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s