Venäjän tukema Shiia-leiri voitolla Syyriassa ja Irakissa

Syyrian kansanousun tavoitteet eivät ole toteutuneet ja maasta on tullut kansainvälinen sotatanner. Sunni-ryhmät sekä länsimaat ovat tukeneet al-Assadin vastaista rintamaa, kun taas shiia-ryhmät ja Venäjä ovat osoittaneet tukensa Syyrian diktaattori al-Assadille. Nyt sunneja tukenut Turkki on kuitenkin vaihtanut politiikkaansa, ja lämmenneiden Venäjä-suhteidensamyötä osoittaakin tukeaan al-Assadille. Tämä uusi liittolaisuussuhde on saanut vaakakupin kallistumaan shiiojen ja al-Assadin hyväksi Syyriassa. Turkin lähentyminen shiia-leirin kanssa ei miellytä Yhdysvaltoja eikä sen liittolaisia.

Miksi Turkki sitten liittoutui shiia-leirin kanssa? Vastaus on helppo: Turkin sunnikapinalliset ovat heikossa kunnossa ja maa haluaa estää kurdien aseman voimistumisen Syyriassa.

Syyrian kurdeilla on USA:n tuki ja Israelin hyväksyntä, mikä ei miellytä Turkkia. Kurdien voimistuminen kismittää Turkkia niin paljon, että maa lämmitti suhteitaan al-Assadiin ja kallistui tukemaan Iranin linjaa, huolimatta siitä että Yhdysvallat tukee kurdeja ja vastustaa Venäjän ja Iranin ajamaa Syyria-politiikkaa.

Uusien liittolaisuussuhteiden taustalla pelko kurdien voimistumisesta

Turkki ei katso lainkaan hyvällä, että Syyrian perustettiin autonominen kurdifederaatio. Autonomiset kurdialueet, olivatpa ne sitten Turkin rajojen sisäpuolella tai ulkopuolella, kismittävät Turkkia. Kansainvälinen koalitio, Yhdysvallat mukaan lukien, on tukenut kurdien ponnisteluja ISISiä vastaan. Turkki ei ole auttanut. Se ei halua, että Syyrian kurdien vaikutusvalta kasvaa. Turkki olisi mieluummin jatkanut ISISin naapurina, siitä huolimatta että kurdit ovat ilmoittaneet haluavansa rauhanomaiset, hyvät suhteet Turkkiin.

Autonomiset federaatiot, joista esimerkkinä kurdifederaatio, olisivat kuitenkin hyvä ratkaisumalli Syyrian ongelmiin. Kurdifederaatio on sekulaarinen järjestelmä, jossa asuu suhteellisen vakaissa ja demokraattisissa oloissa kurdien lisäksi kristittyjä, armenialaisia, assyyri-syyrianilaisia ja alueen arabeja. Naisten asema on korkeampi kuin missään muualla Lähi-idässä, ehkä Israelia lukuun ottamatta.

Iran sekä Syyrian hallitsija Bashar al-Assad ovat tuominneet kurdifederaation laittomana, eivätkä he hyväksy sen perustamista. Vain muutama päivä sitten Syyrian hävittäjät hyökkäsivätkurdifederaatiota vastaan pommituksin.

Turkin lisäksi myös Venäjä on johtanut poukkoilevaa politiikkaa Syyriassa. Aluksi Venäjä suhtautui Syyrian kurdeihin positiivisesti – esimerkkinä mainittakoon kurdien oma diplomaattinen edustusto, joka avattiin Moskovassa helmikuussa. Nyt Venäjän suhtautuminen kurdikysymykseen on kuitenkin muuttunut, koska maa on parantanut suhteitaan Turkin kanssa.

USA on antanut varoituksen, että se ei salli kenenkään hyökkäävän Syyrian kurdeja vastaan. Yhdysvaltojen mukaan he ovat ISISin merkittävin vastustaja Syyriassa ja Irakissa.

Mitä Syyrian tulevaisuus tuo tullessaan?

Syyrian sisällissodassa on tähänastisten arvioiden mukaan kuollut yli 250 000 ihmistä. Lisäksi sota on pakottanut lähes 12 miljoonaa ihmistä pakenemaan kotiseuduiltaan.

Toistaiseksi sota jatkuu Syyriassa ja ratkaisu on vielä kaukana. Nyt vaikka al-Assadin hallitus kaatuisikin ja valtaan astuisi sunnioppositioryhmä, jännitteet sunnien ja shiiojen välillä tulisivat todennäköisesti jatkumaan uskonnollisen hallituksen alla.

Molemmat leirit (shiiat ja sunnit) haluavat perustaa uskonnollisen hallitusmuodon ja ovat muutenkin tavoitteiltaan hyvin erilaisia kuin vapaamieliset kurdit. Iran sekä Turkki ovat jo pitkään suhtautuneet hyvin kielteisesti kurdien pyrkimyksiin saada omat alueensa itsehallintaan – paitsi rajojensa sisäpuolella, myös Syyriassa.

Jos halutaan, että Syyria stabilisoituu pysyvästi, olisi hyvä jakaa valtio kolmeen autonomiseen osaan: sunni-alueeksi, alaviitti-alueeksi (shiioille) ja kurdi-alueeksi. Jos taas maahan perustetaan vahva keskushallitus, jota johtaa kuka vain näistä kolmesta ryhmästä, ei rauhaa todennäköisesti pääse syntymään. USA:n rooli Syyriassa on tällä hetkellä positiivinen, sillä USA taistelee ISIS:iä sekä al-Assadia vastaan ja tukee demokraattisia tahoja maassa. Se ei hyväksy Iranin tai Turkin roolin vahvistumisesta Syyriassa.

Kirjoitus on alunperin julkaistu 20.08.2016  Iltalehden blogissa.

Alan Salehzadeh

Advertisements
Standard

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s