Mitä kurdit haluavat Turkilta?

Istanbulin tuhoisat pommi-iskut vaativat eilen 38 ihmisen hengen. Yli 150 ihmistä loukkaantui, osa hengenvaarallisesti. Kurdistanin vapauden haukat (TAK) ilmoittautui iskujen tekijäksi. 

Turkkia on viime aikoina ravisuttanut kurdikapinallisten tekemät iskut, mutta myös ISISin ja äärivasemmiston edustajien väkivaltateot. Toisaalta valtion armeija ja poliisi aiheuttaa vuosittain satoja kuolonuhreja. Esimerkiksi viime kuukausien aikana on ollut käynnissä massiiviset pommitukset Itä-Turkin kurdialueilla, joka on syössyt laajat tienoot sisällissodan tantereiksi. Kaukana Istanbulin tai turistialueiden vilskeestä tapahtuvista pommituksista kuitenkaan harvoin uutisoidaan. 

Mistä ongelmat kurdien kanssa johtuvat?

Ongelmat kurdien kanssa juontavat pitkälle, aina Turkin itsenäistymiseen saakka vuonna 1924. Ensimmäisen maailmansodan voittajamaat lupasivat kurdeille itsenäisen valtion, Kurdistanin. Tämä ei kuitenkaan koskaan toteutunut. Myönnytyksenä Turkki lupasi tällöin oman maan kurdeille itsehallintoalueen. Tämäkään lupaus ei toteutunut. Siitä asti konflikti kurdien kanssa on ollut voimissaan. Turkki on pitkään harjoittanut assimilointipolitiikkaa, jonka tarkoituksena on “turkisoida” kaikki maassa asuvat muut etnisyydet kuten armenialaiset ja kurdit. 

Karrikoidusti kurdeilla on nykyään kaksi mahdollisuutta Turkissa: kieltää oma kurditausta ja omaksua turkkilainen identiteetti tai taistella myönnytyksien puolesta. Molempia leirejä löytyy. Ne, jotka ovat päättäneet taistella, tekevät sen kymmenien erilaisten järjestöjen ja puolueiden kautta, jotka ovat enemmän tai vähemmän väkivaltaisia. Tunnetuin kurdioppositiopuolue on PKK, jonka taistelu Turkin kanssa jatkuu edelleen. 

Kurdeilla on hyvin selkeä vaatimus jota Turkki vastustaa. He haluavat itsehallintoalueen asuttamilleen alueille Turkissa, joissa asuu yhteensä 20 miljoonaa kurdia. Turkki vastustaa itsehallinnon perustamista kiivaasti ja haluaa pitää kiinni hallitsemistaan alueista. Täydelliseen kompromissiin tuskin koskaan päästään, mutta tekemällä kurdeille tiettyjä myönnytyksiä pahimmalta voitaisiin välttyä. Myönnytykset voisivat koske esimerkiksi oikeutta asioida omalla äidinkielellä, oikeutta kurdinkieliseen koulutusohjelmaan ja oikeutta oman kulttuurin harjoittamiseen. Lisäksi hallitsevan AKP:n olisi kyettävä istumaan hallituksessa kurdien ainoan laillisen ja ei-väkivaltaisen HDP-puolueen kanssa. Nyt AKP on kuitenkin vanginnut HDP:n johtajat ja monia kansanedustajia sekä pormestareita vallankaappausyrityksen jälkimainingeissa. Mikäli HDP-puolue kielletään tai lakkautetaan kokonaan, ei kurdeille käytännössä jää mahdollisuutta vaikuttaa oman aseman parantamiseen laillisin keinoin. 

Mikäli kurdikysymystä ei ratkaista, on odotettavissa että entistä useampi kurdinuori marginalisoituu. Todennäköistä on, että aseelliset yhteydenotot jatkuvat niin kauan, kunnes kurdit saavat tasa-arvoisen kohtelun ja myönnytyksiä vaatimuksiinsa saada ylläpitää ja ilmaista omaa kulttuuri-identiteettiään. Sota ei lopu sotimalla, vain neuvottelemalla. Esimerkiksi suomenruotsalaisten asema täällä voisi toimia hyvänä esimerkkinä.

Kirjoitus on alunperin julkaistu 11.12.2016  Iltalehden blogissa.

Alan Salehzadeh

Advertisements
Standard

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s