Olemmeko sodassa Venäjää vastaan?

Venäjä on vanha vihollinen, uusi “ystävä” ja ikuinen naapuri. Koska Venäjä on suurvalta, se pyrkii aina kasvattamaan vaikutusvaltaansa maailmalla riippumatta siitä, onko presidenttinä Putin vai joku muu. Vaikka Venäjä vaikuttaa vahvalta, se säröilee sisältä, sillä kymmenet eri etnisyydet toivovat itsenäistyvänsä emomaasta. Tämä on yksi syy sille, että sen täytyy ylläpitää vahvaa rintamaa.

Niin tai näin, viimeaikainen uutisointi huolestuttaa. Lehtien lööppejä lukemalla voisi luulla, että sota on lähellä. Kohu toisensa jälkeen paistattelee parrasvaloissa ja vaikuttaa suoraan Suomen sisäpolitiikkaan. Kaksoiskansalaisten asema, verorahojen allokointi armeijalle kun samalla leikataan koulutuksesta, informaatiosota, reserviläisten kirjeet, Nato-keskustelu… Määritteleekö Venäjä jo liiaksi Suomen sisäpolitiikkaa?

Venäjä käyttäytyy uhkaavasti ja myös esimerkiksi Ukrainassa tai Georgiassa täysin kansainvälisistä säädöksistä piittaamatta. Mediamyllytyksessä uhkia kuitenkin liioitellaan, ja taustalla lienee muutakin kuin halu edistää lehtien menekkiä. Monet asiantuntijat saattavat kokea hetkensä tulleen – ei tarvitse kuin keksiä jotain räväkkää sanottavaa Venäjästä, niin heti pääsee lehteen. Sotatunnelman lietsomisesta hyötyvät myös aseteollisuus, joka saa uusia ostoja, sekä Puolustusvoimat, joka saa lisää määrärahaa.

Olen myös pannut merkille, että monet henkilöt jotka itse aktiivisesti kannattavat Natoon liittymistä, myllyttävät mielellään Venäjään liittyviä uhkakuvia. Tämä on sikäli ristiriitaista, että Nato-jäsenyys voi tuoda Suomelle hyvinkin yllättäviä kumppaneita ja viedä maata keskelle kansainvälisiä konflikteja. On myös niitä, joille sota ja maanpuolustus on jollain lailla romanttista – he keräävät ja lukevat kaikkea sotaan liittyvää, ja ovat nyt aktivoituneet erilaisissa verkostoissa kun “uhka” on lähellä.

Osa Venäjää kritisoivista tahoista onkin sitten aidosti perehtynyt maan toimintaan ja on perustellusti huolissaan.

Venäjän sisä- ja ulkopolitiikka on vähintäänkin kyseenalaista, samoin kuin presidentti Putinin toimet. Itänaapurimme kaveeraa Iranin papiston ja al-Assadin hallinnon kanssa ja syyllistyy räikeisiin ihmisoikeusrikkomuksiin niin kotikentällä kuin ulkomaillakin.

Silti suomalaisen lehdistön otsikointi, joka suoraan lietsoo sotaan, on minusta vastuutonta. On terveellistä ja tärkeää, että maamme viranomaiset osaavat puolustaa maata ulkoisilta hyökkäyksiltä ja ovat valmistautunut pahimpaan. Siitä jatkuva uutisointi sen sijaan kasvattaa taas uuden sukupolven pelkäämään Venäjää.

Kirjoitus on alunperin julkaistu 19.02.2017  Iltalehden blogissa.

Alan Salehzadeh

Advertisements
Standard

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s