Näkökulma: Tuoko Trumpin ja Putinin yhteistyö rauhan Syyriaan?

Syyrian rauhanneuvotteluja järjestetään tuon tuostakin, mutta nyt vihdoin kantautuu uutisia, joita voi oikeasti pitää käänteenä parempaan, kirjoittaa geopoliittisiin konflikteihin erikoistunut tutkija Alan Salehzadeh.

Eilen Donald Trump ja Vladimir Putinkeskustelivat Syyrian tilanteesta G20-kokouksen yhteydessä.

Tuloksena oli, että Yhdysvallat ja Venäjä pääsivät sopimukseen tulitauosta, joka koskee Syyrian lounaisosaa eli aluetta Jordanian, Israelin ja Irakin rajan tuntumassa. Alueeseen kuuluu muun muassa pääkaupunki Damaskos. Tulitauon on määrä astua tänään voimaan.

Yhdysvallat ja Venäjä ovat molemmat suuria pelureita Syyrian “sisällissodassa”, joka on alusta lähtien ollut mitä kansainvälisin. Molemmilla suurvalloilla on kymmeniä tukikohtia Syyriassa, ja epäsuorasti ne ovat olleet keskenään taisteluissa. Venäjä on al-Assadin tärkeä tukijamaa ja Iranin liittolainen, kun taas Yhdysvallat tukee Syyrian kurdeja.

Yhdysvallat ja Venäjä pääsivät siis sopimukseen tulitauosta Lounais-Syyriassa. Merkillepantavaa on, että Jordania, Israel ja jopa al-Assad ovat ilmaisseet kannattavansa tätä tulitaukoa.

Israel ja Jordania ovat tärkeitä kumppaneita Syyrian rauhan rakentamisessa. Ne ovat tyytyväisiä tulitaukoon, sillä eivät halua että omalla rajalla hallitsee Isisin kaltaiset fundamentalistiset sunni-ryhmät tai myöskään Iranin tukemat shiia-liittolaiset. Nämä olisivat uhka Israelin ja Jordanian sisäpolitiikalle.

Kuten viime aikoina olemme nähneet, Israel on useamman kerran hyökännyt Iranin ja Hizbollahin tukijoita vastaan Syyriassa ja on kasvattanut rooliaan konfliktissa varmistaakseen, ettei sitä uhkaavat tahot pääse kasvamaan liian voimakkaiksi tantereella. Jordaniassa noin puolet asukkaista on alkuperältään palestiinalaisia. Heidän keskuudessaan sunni-fundamentalismin kannatus on verrattain korkeaa.

Jordanian kuningas on pystynyt pitämään fundamentalismin leviämisen aisoissa esimerkillisesti. Maa ei kuitenkaan toivo, että sunni-fundamentalismi Syyriassa kasvaa, varsinkaan oman rajan läheisyydessä. Myös shiia-rintaman nousu huolestuttaa, koska Jordania on Saudi-Arabian ja lännen tärkeä liittolainen sekä Israelin kanssa hyvissä suhteissa.

***

Ajankohta tulitauolle on mitä otollisin. Se solmittiin hetkenä, jolloin Yhdysvaltain tukemat kurdijoukot ovat valloittaneet suurimman osan Isisin alueista takaisin, ja ovat edenneet Isisin viimeiseen merkittävään kaupunkitukikohtaan al-Raqqaan. Nyt siis suurin osa Syyriasta on joko Venäjän tukemien al-Assadin joukkojen tai Yhdysvaltaina tukemien kurdien hallinnassa. Mikäli Yhdysvallat ja Venäjä pystyvät painostamaan omat liittolaisensa rauhaan, ei sodan päättyminen ole enää kaukana.

Yhdysvaltain ja Venäjän aikaansaama tulitauko on poikkeuksellinen. Se syntyi, kun Trump ja Putin tapasivat ensimmäistä kertaa kasvotusten valtionpäämiehinä. Uskoisin, että tämä arvovaltainen tapaaminen saa aikaan myös entistä vahvemman sitoutumisen yhdessä sovittuihin asioihin. Nyt villeimmät optimistit jopa povaavat, että tulitauko saattaa levitä lounaisosista muuallekin Syyriaan.

Olenko itse niin optimistinen? Näen tulitauon tärkeänä askeleena. Jos halutaan, että Syyria stabilisoituu pysyvästi, pelkkä tulitauko ei kuitenkaan riitä, vaan koko hallinnollinen systeemi on reformoitava ja tästä ollaan vielä kaukana. Rauhan saadakseen olisi Syyria jaettava kolmeen autonomiseen osaan: sunni-alueeksi, alaviitti-alueeksi (shiioille) ja kurdi-alueeksi.

Jos taas maahan perustetaan vahva keskushallitus, jota johtaa kuka vain näistä kolmesta ryhmästä, ei rauhaa todennäköisesti pääse syntymään – varsinkaan, kun kurdit ja kristityt haluavat ajaa itselleen sekulaarista ja demokraattista hallitusmuotoa, mutta sunnit uskonnollista mallia.

***

Mutta nyt ei pidä mennä asioiden edelle. Jos edes lounaisosiin kaavailtu tulitauko saadaan kestämään, on se jo merkittävä edistysaskel. Vaikka sitä tukee monet tahot, on Syyrian sota niin moniulotteinen, että monien intressissä on heittää kapuloita rattaisiin.

Tulitauon esteenä voi esimerkiksi olla Isisin ulkopuoliset ääri-sunniryhmät, jotka ovat Qatarin liittolaisia. Myös muut kuin islamistiset, Qatarin ja Turkin tukemat ryhmittymät saattavat uhata rauhaa. Tällaisia ryhmittymiä on esimerkiksi Muslimiveljeskunta. Viime aikoina Turkin liittolaiset ovat useamman kerran hyökänneet Pohjois-Syyrian kurdeja vastaan, jotka ovat Yhdysvaltain liittolaisia.

Turkki ei ole tyytyväinen kurdien itsehallinnon perustamiseen. Turkki pelkää, että Syyrian kurdien nousu kansainvälisesti merkittäväksi ryhmäksi uhkaa sen omaa yhtenäisyyttä, sillä Turkissa asuu noin 20 miljoonaa kurdia. Näin ollen Turkki voi haluta sabotoida tulitaukoa ja saattaa yllyttää mukaan Qatarin, jota Turkki on tukenut sen kriisissä Saudi-Arabiaa vastaan.

Mikäli USA ja Venäjä eivät kykene laittamaan Turkkia aisoihin voi olla, että Turkki odottaa Qatarilta vastapalvelusta oman agendansa ajamiseen Syyriassa. Uskoisin, että myös Saudi-Arabia antaa tukensa tulitauolle. Se ei halua, että Qatarin, Turkin tai Iranin rooli vahvistuu Syyriassa.

Toinen uhka tulitauolle on Iran. Se on Venäjän ohella al-Assadin tärkein sotilaallinen ja taloudellinen tukija. Syyrian sisällissodassa on kuollut jo satoja korkea-arvoisia iranilaisia vierastaistelijoita, ja maa näyttää olevan valmis tekemään lähes mitä vain, jotta al-Assadin edustamat shiia-liittolaiset pysyvät vallassa.

Mikäli Venäjä ei pysty kontrolloimaan Irania, voi olla että Iran Turkin avulla lisää bensaa Syyrian liekkeihin ja näin estää sekä tulitauon että laajemmat rauhanneuvottelut. Hizbollah on Iranin kontrolloima järjestö. Mikäli Iran saadaan mukaan rauhanneuvotteluihin, kuuluu niiden piiriin tavallaan myös Hizbollah.

Syyrian sisällissodassa on tähänastisten arvioiden mukaan kuollut yli 300 000 ihmistä. Lisäksi sota on pakottanut lähes 12 miljoonaa ihmistä pakenemaan kotiseuduiltaan. Toivon, että kansainvälinen yhteisö, EU ja Suomi tukevat kaikin keinoin Trumpin ja Putinin tulitaukoa Syyriassa ja painostavat sodan muita osapuolia tekemään samoin. Kun Syyria stabilisoituu, rauhoittaa se koko Lähi-itää. Rauha Syyriassa vähentää Euroopan päällä vellovaa terrorismiuhkaa ja tuo helpotusta Välimeren pakolaiskriisiin.

Kirjoitus on alunperin julkaistu 08.07.2017 Iltalehden näkökulma-palstalla.

Alan Salehzadeh

Advertisements
Standard

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: