Näin voi parantaa keskustelukulttuuria somessa islamista ja maahanmuutosta

Twitterin kautta pääsen vaihtamaan ajatuksia monenlaisten ihmisten kanssa. Käsittelemäni aiheet, kuten maahanmuutto, islam, terrorismi, naisten asema, Lähi-itä, monikulttuurisuus jne ovat sellaisia, että ne kirvoittavat keskustelua. Kaikkia ei voi miellyttää. Osa ottaa herneen nenäänsä pelkästä asiallisesta kritiikistä, koski se sitten mitä vain. Saankin päivittäin twiittejä, joissa minut leimataan milloin miksikin, rasistiksi tai turhaksi mamuksi, islam-foobikoksi tai äärimuslimiksi, siionistiksi tai natsiksi. Kaikki, jotka ottavat osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun saavat osansa tästä loanheitosta. Mutta päätin kategorisoida huutelijat muutamaan nippuun ja samalla esittää toiveen keskustelukulttuurin parantamiseksi.

Rasistit

Jotkut ihmiset eivät millään halua tehdä eroa yhteiskunnan kannalta hyvien ja haitallisten maahanmuuttajien tai välillä. He niputtavat kaikki hyväksikäyttäjiksi ja rikollisiksi, eikä eroa vaikkapa maltillisten ja radikaalien muslimien välillä haluta tehdä. Rasistit eivät hetkauta korvaansa tieteelliselle näytölle siitä, että ihmisrotuja ei ole olemassa. Sen sijaan he kategorisoivat muita lohkoihin, joille keksivät negatiivisia ominaispiirteitä. He näkevät kaikki maahanmuuttajat uhkana Suomen kielen ja kulttuurin säilymiselle samalla kun kieltäytyvät näkemästä maahanmuuton positiivisia puolia.

Viestini heille on: Rehelliset kriitikot osaavat tuoda negatiivisten aspektien lisäksi myös hyviä puolia ainakin silloin tällöin esiin. Ei saa vihanlietsonnan kautta ajaa oma agendaa.

Ylisuvaitsevaiset

Toinen ääripää sulkee silmänsä kaikilta maahanmuuttoon liittyviltä huonoilta puolilta, kuten systeemin väärinkäytöksiltä ja tasa-arvon vastaisen kulttuurin harjoittamiselta. Asiallinen keskustelu islamista on tämän ryhmän jäsenten kanssa hankalaa, sillä he eivät halua kuunnella edes asiallista kritiikkiä kyseistä uskontoa kohtaan. Se nimitetään heti rasismiksi ja mustamaalaamiseksi. Toisaalta usein samat henkilöt haukkuvat aktiivisesti kristinuskoa ja luterilaista instituutiota. Israel ja USA nähdään syyllisinä kaikkeen pahaan ja Lähi-idän maat suurvaltapolitiikan viattomina uhreina. Iran ja shiialaisuus esitetään hyvässä valossa. Oman kantaväestön tekemiin tasa-arvon vastaisiin toimiin puututaan aktiivisesti, mutta jos maahanmuuttaja loukkaa räikeästi tasa-arvon periaatteista, nähdään se “kulttuurina” ja sitä ei saa haukkua. Ylisuvaitsevaiset pelkäävät, että äärioikeisto nousee jos epäkohdista puhutaan. Lähestymistapa on tietenkin väärä, sillä oikeat tasa-arvon puolustajat taistelevat kaikkia ääriryhmiä vastaan.

Viestini heille on: Puuttukaa samalla intensiteetillä kaikkiin väärinkäytöksiin ja tasa-arvoloukkauksiin, olipa niiden taustalla maahanmuuttaja tai kantaväestön edustaja.

Maahanmuuttajat

Jotkut julkisuudessa esiintyvät maahanmuuttajat, kuten poliitikot tai yhdistysten johtajat, vain puolustavat maahanmuuttoa. He eivät suostu tuomaan esiin muihin kulttuureihin liittyviä huonoja tapoja tai väärinkäytöksiä. Jotkut maahanmuuttajat vaativat, että suomalaiset hyväksyvät 100 % heidän tavoistaan, mutta eivät itse halua ottaa askeltakaan kantakulttuurin suuntaan – vaikka integroituminen on tietenkin kahden kauppaa.

Viestini heille on: Olette saaneet mahdollisuuden elää Suomessa, on aika päivittää omaa kulttuuria tasa-arvoiseksi. Tuokaa rohkeasti esiin omaan kulttuuriin liittyvät epäkohdat. Kritisoijat eivät välttämättä ole rasisteja, vaikka toki heitäkin on.

Media

Media paisuttaa joitain asioita ja vaikenee toisista. Esimerkiksi Lähi-idän naisten ja vähemmistöjen tukalasta asemasta ei juurikaan puhuta. Joistain diktaattorisista hallitsijoista saatetaan antaa positiivista kuvaa talouskasvun ihannoinnin nimissä. Esimerkiksi Iranista on puhuttu pari viime vuotta erittäin positiiviseen sävyyn, vaikka sisäpoliittisesti kansa elää yhä ahtaammin. Kyse ei voi olla tiedon puutteesta.

Viestini heille on: Ei tarvitse seurata ideologisia trendejä, ollakseen hyvä toimittaja. Katsokaa asioita rohkeasti silmiin ja raportoikaa rehellisesti sekä hyvistä ja huonoista puolista eri ilmiöiden taustalla.

Kirjoitus on alunperin julkaistu 15.07.2017  Iltalehden blogissa.

Advertisements
Standard

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s