Hyvää naistenpäivää! Unelmani on, että mahdollisimman monessa maassa vallitsisi tasa-arvo

Vuonna 2019 kirjoitin näin “I Have a Dream”: voisipa naistenpäivää juhlia tasa-arvoisessa Iranissa vuonna 2020.”

Valitettavasti nyt tilanne monissa muslimimaissa kuten Iranissa, Irakissa, Turkissa, Saudi-Arabiassa, Jemenissä, Syyriassa, UAE:ssa, Algeriassa jne. on mennyt huonompaan suuntaan. Ongelman juurisyynä on epätasa arvoisista lainsäädäntö, patriarkaalisuus ja ääri-uskonnollinen tulkintatapa. 

Edellä mainituissa maissa on todella aktiivisia tasa-arvon puolustajia, ihmisiä ja järjestöjä, mutta iso koneisto taistelee heitä vastaan. Sen takia he eivät ole pystyneet viemään tasa-arvon askeleita eteenpäin. Suurin osa feministeistä, vasemmiston, vihreien ja liberaalien kannattajista on hiljennetty, paenneet maasta tai teljetty vankiloihin. Tämäkin vaikeuttaa muutoksen aikaansaamista.  

Arvostan ihmisiä, uskontoja, kulttuureja ja lakeja sen mukaan, miten ne noudattavat tasa-arvon normeja ja miten naisten oikeudet toteutuvat. Monet maailman ongelmat vähenevät, jos naisten asema paranee.

Toivoisin Suomelta, EU:lta ja kaikilta länsimailta aktiivisempaa otetta naisten asemaan ja tasa-arvoon liittyvien kysymysten nostamisessa esiin silloin, kun asioidaan esim. edellä mainittujen Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan valtioiden kanssa. On lyhyen tähtäimen ratkaisu keskittyä vain välittömien kauppasopimusten solmimiseen. Tasapainoinen Lähi-itä hyödyttäisi kaikkia – mutta se edellyttää, että naisiin ja vähemmistöihin kohdistuva sorto loppuu. 

On hienoa, kun Suomen kaltaisissa maissa yritetään löytää kaikille tilaa noudattaa omia perinteitään ja käytäntöjään. Silti olisi hyvä rohkeasti innostuttaa ja kannustaa omaksumaan tasa-arvon normit ja hävittämään omassa lähtökulttuurissa vallinneet, mahdolliset epätasa-arvoiset kohdat. Tämä pätee myös diplomaattisuhteissa, joissa panostetaan nykyään aina siihen, että “kunnioitetaan maan kulttuuria, perinteitä ja lakeja”, sen sijaan että nostettaisiin ilmiselviä epäkohtia esille. Toivottavasti tämä muuttuu pian. 

Nykyinen kotimaani on tasa-arvoinen, entinen ei 

Onneksi nykyinen kotimaani Suomi on tasa-arvoasioissa maailman huipulla. Soisin suomalaisen tasa-arvoisen mallin kloonautuvan jokaiseen yhteiskuntaan. Tämä pieni kansa on synnyttänyt maailmaan paljon innovaatioita ja vertaansa vailla olevia toimintamalleja. Suomi on yksi harvoja demokraattisia ja tasa-arvoisia hyvinvointiyhteiskuntia maailmassa, mutta se ei tarkoita sitä että täällä kaikki olisi täydellistä. Aina löytyy parantamisen varaa.

Tulen usein surulliseksi ajatellessani entisen kotimaani Iranin naisia, jotka elävät kurjuudessa ja alistetussa asemassa. Heidät saatetaan pidättää pienimmästäkin syystä, esimerkiksi sen vuoksi että housujen päälle puettava tunika on ollut muutaman sentin liian lyhyt. Harva tietää, että Iranissa naiset ovat erittäin korkeasti koulutettuja. Itse asiassa korkeakoulututkinnon haltijoista 60 % on naisia. Khamenein hallitsemassa maassa laki kuitenkin kieltää naisilta pääsyn tärkeisiin asemiin kuten presidentiksi, tuomariksi tai papiksi.

Iran on monien kriisien maa. Ulkopoliittisesti maa on ryvettynyt ydinohjelmakriisissä, ja sitä syytetään toistuvasti terrorismiin yhdistettyjen organisaatioiden tukemisesta. Sisäpoliittisesti maan syvä kuilu kansan ja hallituksen välillä kasvaa. Väliinputoajia ovat naiset, joiden asema on jo valmiiksi heikko. Iranissa naisten pukeutumista, sosiaalisia suhteita, intiimielämää ja lähes kaikkea muuta mahdollista on tiukasti rajoitettu jo 40 vuoden ajan. Iranin papisto on pitänyt valtaa rautaisessa otteessaan viime vuosikymmenet ja se päättää kaikesta: miten pukeudut, mitä musiikkia kuuntelet, mihin uskot, mitä sanot, mitä et.

Viime aikoina kapina huivipakkoa vastaan Iranissa on kiihtynyt. Protesti on levinnyt koko maahan hitaasti mutta varmasti. Hallitus on reagoinut kovalla kädellä ja pidättänyt satoja naisia ja uudistusmielisiä ihmisiä. Silti huivikapina jatkuu. Uskoisin, että Iranin naiset eivät antaudu kunnes heidän vapautumisensa toteutuu. Niin kauan kuin maata hallitaan uskonnollisin ottein, edistysaskeleet jäävät kuitenkin parhaimmillaankin hyvin pieniksi.

Liiallinen uskonnollisuus haittaa tasa-arvoa

Naiset ovat liiallisen uskonnollisuuden ensimmäisiä uhreja. Uskonnot ovat miesten kirjoittamia. Niissä taataan miehille oikeuksia, kun taas naisten oikeuksia rajoitetaan “Jumalan nimissä”. Uskonnot toimivat usein tekosyynä vallanhaluisille miehille, jotka pyrkivät kasvattamaan omaa valtaansa niin perheissä kuin yhteiskunnassa. Sekä kristinusko että islam nojaavat patriarkaalisiin periaatteisiin, mitkä ovat jättäneet enemmän tai vähemmän jälkensä nykymaiden lainsäädäntöön ja kulttuuriin. Erityisesti muslimimaissa renesanssihenkinen uudistusaalto on vielä näkemättä. Liiallisen uskonnollisuuden ja sen nimissä harjoitetun politiikan ensimmäiset uhrit ovat historiallisesti ja vielä nykyäänkin naisia.

Fakta on se, että kaikkialla missä noudatetaan islamin sääntöjä valtiollisella tasolla, naisten oikeuksia loukataan laillisesti – esimerkiksi Iranissa, Turkissa ja Saudi-Arabiassa. Näissä maissa naisten asema on todella huono ja uskonnon nimissä miehet määrittelevät, mikä on naisille sopivaa ja mikä ei. Yhteistä näille maille on, että naisten oikeudet ovat rajoitetumpia miesten oikeuksiin nähden. Eroa niiden välillä sen sijaan on siinä, mihin suuntaan lainsäädäntö kehittyy. Patavanhoillisessa Saudi-Arabiassa on tehty monia yllättäviäkin reformeja positiiviseen suuntaan. Silti edelleen naisten oikeuksia loukataan järjestelmällisesti.

Länsimaissa ei juurikaan ole reagoitu siihen, että joissain muslimimaissa kuten Iranissa naisten aseman huononee. Minusta kaikkien ihmisoikeusjärjestöjen ja tasa-arvon puolustajien tehtävänä olisi tukea esimerkiksi iranilaisten naisten oikeuksien toteutumista, vaatimalla esimerkiksi huivipakon poistamista.

Tärkeä askel olisi tasa-arvoistaa islamilaisten maiden lainsäädäntö ja poistaa sieltä syrjivät kohdat. Sen jälkeen pitää kiinnittää huomiota lasten kasvatukseen ja ideologiseen valistukseen, jotta seuraava sukupolvi ei enää kasva sovinistiseksi. Uskon aidosti, että monet muslimimaiden konfliktit loppuisivat, jos naisia olisi enemmän päättävissä asemissa. Kun naisten asema muslimimaissa paranee, siitä hyötyy koko maailma.

Naistenpäivänä aion muistella ihaillen kaikkia niitä naisia, jotka menneisyydessä ovat tehneet valtavan työn taistellakseen tasa-arvon puolesta eri puolilla maailmaa. Työ ei ole vielä ohi. Naisten oikeudet ovat globaali asia. Niiden toteutumista täytyy valvoa laajalti. Minkään tietyn ihmisryhmän uskonto tai kulttuuri ei saa olla veruke sille, että syrjimistä tai alistamista hyväksytään.

“I Have a Dream”. Jälleen tänä vuonna unelmoin siitä, että ensi vuonna naistenpäivä valkenee tasa-arvoisena mahdollisimman monessa maassa, jotta myös naisilla on hyvä olla. 

Alan Salehzadeh

Standard

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s