George Floydin kuolema on nostanut rasismin taas isosti keskusteluun, ja hyvä niin. Toivoisin keskustelun Suomessa johtavan siihen, että täällä laaditaan selkeät ohjeistukset kuinka omassa elämässä on toimittava rasismia kohdatessa. Uhrin on vaikea tietää, onko hänen vain nieltävä kiukkunsa yksin, saako hän iskeä takaisin, vai tuleeko olla yhteydessä viranomaisiin.
Olen ennen kirjoittanut siitä, kuinka en Suomessa asuessani ole törmännyt varsinaiseen rasismiin. Toki meillä on paljon näyttöä siitä kuinka työ- ja asuntomarkkinoilla syrjitään maahanmuuttajia ja niitä, joilla on vierasperäiset taustat, ja moni kärsii tästä.
Viime aikoina kokemukseni mukaan rasismi ja suoranainen solvaaminen ovat yleistyneet yhteiskunnassamme. Olen viime vuosina kasvattanut pienen parran ja hankkinut lapsia, molemmat seikat saattavat toki vaikuttaa tilanteeseen. Valitettavasti en ole yksin havaintojeni kanssa, vaan rasismi näyttäisi yleistyneen monin paikoin paitsi USA:ssa ja EU:maissa, myös esim. Turkissa ja muualla Lähi-idässä.
Minusta olisi tärkeää, että Suomessa valtiotasolla muodostetaan ja viestitään selkeät ohjeet siitä, miten käyttäytyä kun A) itse joutuu rasistisen toiminnan kohteeksi tai B) on silminnäkijänä jonkun toisen kokemalle rasismille.
Kerron esimerkin. Tänään olin vaunujen kanssa liikkeellä kantakaupungissa, ja annoin tilaa kadulla noin kuusikymppiselle rouvalle. Sen sijaan, että rouva olisi kiittänyt minua, hän sylki vaunuissa olevaa lastani kohti ja huusi ”hyi!”. Olen onneksi rauhallinen ja hyvätapainen aikuinen ihminen ja osaan puolustautua asianmukaisesti. En salli keneltäkään moista käyttäytymistä. Otin rouvan kuvan ja twiittasin tapahtumasta. Näin tein myös kuukausi sitten, kun eräs nuorempi, minulle tuntematon rouva huusi kaikkien edessä minun olevan “likainen arabi, jolla on korona”.
Mutta miten yhteiskunta toivoisi reagoitavan edellä mainitun kaltaisiin rasistisiin kohtaamisiin? Poliisilla ei uskoakseni riitä resurssit näiden selvittämiseen. Toivotaanko uhrin soittavan viranomaisille, vaikka kyseessä olisi väkivallaton rasistinen solvaaminen? Toivotaanko uhrin vain nielevän kiukkunsa ja käsittelevän paha mieli itsekseen? Saako uhri kostaa, huutaa takaisin, antaa samalla mitalla?
Edellä mainitussa tilanteessa oli useita silminnäkijöitä, jotka eivät millään lailla reagoineet tilanteeseen, joka tapahtui aivan heidän nenän edessä. Onko heillä vastuita ja velvollisuuksia?
Uskon että epätietoisuus johtaa siihen, että sivulliset eivät puutu tilanteisiin ja että toisaalta uhrit eivät myöskään puolustaudu, tai sitten ylireagoivat ja saattavat turvautua väkivaltaan.
Itse osaan puolustautua, moni ei. Lapsille, nuorille, ujoille tai agressiivisille vastaavat tilanteet ovat varmasti vielä vaikeampia kuin minulle. Vaatii taitoa ja uskallusta puolustautua asiaankuuluvalla tavalla. En ihmettele, että Suomessa moni vähemmistön edustaja ajautuu syrjäteille. Ei ole helppoa yhtäkkiä, tilanteen ollessa päällä, määritellä omalle käytökselleen rajat: Kuinka paljon puolustaudun? Kuinka paljon otan hiljaa vastaan? Kuinka paljon muilla on velvollisuus puuttua tilanteisiin?
George Floydin kuoleman nostattama keskustelun toivoisin Suomessa johtavan siihen, että täällä laaditaan selkeät ohjeistukset kuinka omassa elämässä on toimittava rasismin edessä. Ensisijaisen tärkeää on opettaa kaikille koululaisille, miten toimia jos heitä vastaan käyttäydytään rasistisesti. Mihin voi soittaa tai raportoida? Mikä on oikea tapa puolustautua? Yhteiskunnalla ei ole varaa siihen, että nuoret jäävät yksin nielemään kiukkuaan tai ottavat oikeuden kokonaan omiin käsiinsä. Lopulta se tulee paljon kalliimmaksi valtiolle kuin aikaisen puuttumisen malli.
Vielä yksi havainto tähän loppuun. Suomessa rasistiset solvaajat ovat onneksi harvoin virkavallan edustajia. Sen sijaan he ovat liian usein aivan tavallisen oloisia, pärjääviä miehiä ja naisia. Ei syrjäytyneitä, ei mielisairaita, ei juoppoja, vaan ihan työssäkäyvän oloisia, siististi pukeutuneita ihmisiä. Jotenkin se ihmetyttää – rasismi on kummallinen juttu.
Onneksi Suomen kansa on fiksu. Uskon, että entistä useampi ihminen puuttuu näkemäänsä huonoon käytökseen, jos on olemassa selkeät askeleet siitä kuinka toimia.
Toivottavasti 2020 kukistetaan koronaakin haitallisemmat virukset, eli rasistiset ideologiat maailmasta ja voimme viimein saattaa haudan lepoon typerät ideologiat kuten ”valkoinen valta”, ”yksi Turkki on maailman arvoinen”, ”Iranin kansa on fiksumpi kuin arabit”.
Alan Salehzadeh
Alan Salehzadeh 