Kriitikkojen tappaminen tai pahoinpitely synnyttää lisää vihaa islamia vastaan. Kun kirjailija Salman Rushdie ensimmäistä kertaa kritisoi islamia, Iranin johtaja Khomeini antoi edelleen voimassa olevan fatwa-määräyksen, että mikäli joku tappaa tai vahigoittaa Rushdien, saa haluamansa suuruisen palkkion.
Tämä on hirveä esimerkki siitä, miten islamilaiset hallitsijat pyrkivät väkivalloin hiljentämään kaiken kritiikin islamia kohtaan. Paheksun syvästi Rushdien puukotusta, joka on selvästi terrorismia. Islamia ja Koraania pitää voida kritisoida ilman, että joutuu vaikeuksiin. Tietojen mukaan Salman Rushdien puukottaja Hadi Matar on Iranin papiston ihailija, joka on monesti tehnyt propagandaa Iranin islamilaisen tasavallan puolesta. Terrorismin tehdastuotanto on vaarallisempaa kuin terroristit.
Islam on ideologia muiden joukossa. Uskonnon kriittisen tarkastelun ei ole eikä pitäisi olla kiellettyä missään maailmassa, eikä varsinkaan länsimaissa. Kriittinen ajattelu uskontoja kohtaan on kaikkien oikeus. On tärkeää, että tämä opetetaan kaikille eurooppalaisille lapsille. Mikä sinulle on pyhää tai arvokasta, ei ole sitä jollekin toiselle. Kyllä uskonnon ja Jumalan pitäisi kestää kritiikkiä.
Islam on monissa maissa lainsäädännön pohjana ja monissa toisissa maissa on perustettu islamin mukaisia puolueita, jotka pyrkivät uskonnon ja politiikan yhteensulattamiseen. On kuitenkin selvää, että niin kauan kuin tiettyä uskontoa käytetään hallitsemiseen ja ihmisten oikeuksien rajoittamiseen, osa ihmisistä taistelee sitä vastaan. Jos taas uskonto pidetään omana yksityisasiana eikä poliittisen vallankäytön välineenä, se tuskin aiheuttaa mainittavaa vastarintaa. Islam on monissa maissa paitsi uskonto, myös lainsäädännön viitekehys, sen takia ihmisen kritisoivat sitä.
Saako islamia kritisoida?
Vastaus on helppo: kyllä saa. Mutta se on tehtävä asiallisesti. Solvaukset, yleistäminen tai uskovaisten halveksuminen ei ole kritisointia. Kriitikkojen toivoisi tuovan esiin uskonnon hyvät ja huonot puolet, sillä kumpiakin löytyy.
Väkivalta pitää aina tuomita eikä sitä saa koskaan hyväksyä tai sallia. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että monille lännessä asuville muslimeille islam ei ole pelkästään uskonto, vaan identiteetti. Siksi kun haukutaan islamia, heistä se tuntuu henkilökohtaiselta loukkaukselta, ja he saattavat reagoida tavalla joka valtaväestöstä tuntuu herkältä ylireagoinnilta. Muslimimaissa sen sijaan kaikki vapaamieliset uskonnolliset kritisoivat islamia, koska siellä islam on osa valtavirtakulttuuria.
Fakta on, että Suomessa ja Euroopassa elää muslimeita. Osa on enemmän osa vähemmän uskonnollisia. Uskon, että mitä suuremmaksi kuilu kantaväestön ja “muslimeiksi” miellettyjen välillä kasvaa, sen jyrkemmin “muslimit” eristäytyvät omiksi porukoikseen ja poteroituvat uskontoonsa.
Oikea suunta on kannustaa maltillisia muslimeita reformoimaan uskontoa ja korostamaan sen hyviä puolia, samalla sallien negatiivisista ilmiöistä keskustelu asialliseen sävyyn.
Tuskin yksikään pyhä kirja läpäisisi modernin tasa-arvon normeja
Islam ei ole täydellinen ja profeetta Muhammedin elämää ja hallintoa saa ja täytyy asiallisesti kritisoida. Mutta esimerkiksi hänen nimittely ja kutsuminen pedofiiliksi lietsoo turhaan vihaa. Vuonna 2018 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin linjasi, että profeetta Muhammedin solvaaminen tai nimittäminen pedofiiliksi ei kuulu ilmaisunvapauden piiriin (eri tulkintoja on olemassa profeetta Muhammedin elämästä ja hänen nuorimman vaimonsa Aishan iästä. Riippuen mihin lähteisiin nojaa, Aisha oli avioliittoa solmittaessa jotain väliltä 9-19 vuotta).
Kun kritisoidaan profeetta Muhammedia tai islamin käytäntöjä, on hyvä muistaa että tuskin yksikään pyhä kirja tai profeetta läpäisisi modernin tasa-arvon normeja. Sekä kristittyjen, juutalaisten että muslimien pyhät tekstit ovat monin paikoin sovinistisia, väkivaltaisia jne. Itse asiassa saattaa olla että nykyvalossa moni profeetta saisi vankeusrangaistuksen ja heidän pyhät kirjansa eivät saisi julkaisulupaa.
Kaikessa on kyse tulkinnasta. Uudistushenkiset muslimit haluavat korostaa islamin oppien hyviä puolia ja häivyttää sen negatiivisia piirteitä, kuten kristinuskossa päätettiin tehdä renesanssin aikaan.
Islam on ideologia muiden joukossa. Uskonnon kriittisen tarkastelun ei ole eikä pitäisi olla kiellettyä missään maailmassa, eikä varsinkaan länsimaissa. Islamin kritisointi pitää tehdä asiallisesti. Lähi-idässä islamia ja sen poliittista suuntausta ollaan kritisoitu ja analysoitu ahkerasti. Sen seurauksena on syntynyt kymmeniä eri lahkoja islamiin. Islamin epäasiallinen kritisointi ja tarpeeton halveksunta sen sijaan synnyttää eripuraa ja tarpeettomia konflikteja. Rushdien tapaus kuitenkin osoittaa, että fanaattisia islamisteja on soluttautunut länsimaihin ja että sananvapaus ei ole turvassa.
Suurin osa länsimaissa asuvista maltillisista muslimeista on hyvin integroituneita ja he ovat tulleet länsimaihin, sillä he tietävät, että täällä on hyvä ja tasa-arvoinen systeemi jossa kaikilla on ainakin teoriassa yhtäläiset mahdollisuudet.
Toivon pikaista toipumista Salman Rushdielle ja toivon että tämä on viimeinen terroriteko kriitikkoa kohtaan.
Alan Salehzadeh
Alan Salehzadeh 